5 vuotta täyttävä Rautalammin Metsäeskari on saavuttanut lasten ja paikallisten perheiden keskuudessa suosion odotettuna ensiopinahjona – Tästä metsäeskarissa on kyse
”Mikä mussa on vikana, kun noi riitelee mun takia?”. Koripallovalmentaja Toni Nyman kuunteli lapsena vanhempiensa kinastelua, joka koski hänen oikeuttaan kyläillä mummolassa. Käyntien aikana Nyman joutui kannattelemaan pienissä käsissään yläkertaan sammuneiden isovanhempiensa elämänlankoja. Nuoruus ilman päihteitä-kiertueella puhuneet päihde- ja nuorisotyön asiantuntijat saapuivat huhtikuussa Suonenjoelle kertomaan paikallisille nuorille, mihin kiusaaminen, ryhmäpaine ja päihteiden käyttö voi pahimmillaan johtaa. Tapahtumaa sponsoroineen Iisveden Metsä Oy:n Piimäposti oli eturivissä kuuntelemassa kiertueen tärkeää, jokaiseen pulpettiin ja kotiin välitettävää sanomaa.
 

”Joo. Voin mä kokeilla”

 
Edessä askeltaa totisen oloinen pitkänhuiskea, harteikas ja käsistään tatuoitu mies. Välillä hän pysähtyy ja hänen katseensa tähyää vakavana kuuntelevaan nuoreen yleisöön.
 
Rankasti koulukiusatun Toni Nymanin elämässä kiinnipitänyt ainoa oljenkorsi raksahti poikki, kun hänen polvensa vääntyi koripalloturnausmatkalla Ruotsissa. ”Sä et pelaa tällä jalalla enää koskaan” oli lääkärin karu diagnoosi.
 
Nyman tapasi tyhjän päälle pudottuaan vanhan kaverinsa Sörkän metroasemalla. Se oli kohtalon hetki, joka nielaisi Nymanin elämästä seuraavat 17 vuotta.
 

Kaveri kysyi multa, että haluut sä kokeilla heroiinia? Se impulsiivinen Toni, joka halusi kokea kuuluvansa johonkin ja heittäytyä mukaan kaikkeen tyhmään vastasi, että joo. Voin mä kokeilla, Nyman muistelee tilannetta.

 
Pian hän makasi metroaseman WC:ssä sydän pysähdyksissä minuutin. Ensimmäisen piikin jälkeisen päihde- ja rikoskierteen junan päätepysäkki tuli vastaan vasta vuoden 2011 syksyllä. Onneksi ajoissa.

vanha ilmakuva 1930-luvulta
Suonenjoen kaupungin nuorisopalvelut ja Suonenjoen kaupungin Hyvis-tiimin ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön palveluohjaaja Niina Jääskeläinen järjestivät yhteistuumin huhtikuun lopulla paikallisille lapsille ja nuorille tilaisuuden, joka oli alusta hamaan loppuunsa asti karua kuunneltavaa.
 
Lintharjun Liikuntakeskukseen oli saapunut paikalle asiantuntijapuhujakolmikko, joilla oli tuomisinaan lukuisia valitettavia tositarinoita alle 18-vuotiaiden päihteiden käytöstä ja niistä seuranneista raskaista rikoksista terveyshaittoineen.
 

Minä en ainakaan usko, että näitä rikoksia olisi tapahtunut ollenkaan ilman päihteiden käyttöä, painotti nuorelle yleisölleen joensuulaislähtöinen Arttu Kilpeläinen, joka on poliisivirassaan tutkinut kolmen vuoden ajan alle 18-vuotiaiden tekemiä rikoksia maamme pääkaupungissa Helsingissä.

vanha ilmakuva 1930-luvulta
Kilpeläinen kertoi esimerkin ryhmäpaineen vaarasta ja eräästä kohtaamastaan kaverusviisikosta, jonka nuorin jäsen oli vain 12-vuotias. Hän oli se porukan yllytyshullu, jonka vanhemmat nuoret laittoivat kokeilemaan ensimmäiseksi kaikkea. Jos mitään pahaa ei sattunut, he tekivät saman sitten perässä. Alle 3 vuodessa jokaisen elämä oli päättynyt. Nokkimisjärjestyksen vuoksi nuorin testaaja meni tietysti ensin.
 

Ei pidä luulla, että täällä Suonenjoella vain poltetaan tupakkaa, nuuskataan tai ”vapetetaan”. Huumeita on valitettavan helppoa saada ja niitä liikkuu kaikkialla, puhujakolmikon sosiaali- ja terveysalan asiantuntija Janina Karppinen halusi kuuntelijoilleen teroittaa.

Seppälä ja Saarikko kodalla
Kuvassa vasemmalta oikealle: Toni Nyman, Janina Karppinen ja Arttu Kilpeläinen

Yhteisissä talkoissa päihteettömyyden puolesta

 
Iisveden Metsä Oy pokkasi viime kesänä nimiinsä Mansikkakarnevaalien vankkumattomiin perinteisiin kuuluneen karnevaalikulkueen parhaan karnevaaliosaston tittelin. Voitosta lohkesi myös taloudellinen muistaminen.
 
Osaston parissa uutterasti henkilöstöjohtaja Kaisa Uutun orkestroimana ahertanut talkooporukka halusi yksimielisesti suunnata rahapalkinnon nuoria koskevaan ennaltaehkäisevään päihdetyöhön.
 

Paikallisten lasten ja nuorten hyvinvointi on meidän sponsorointistrategiamme keskiössä. Ennaltaehkäisevää päihdetyötä joudutaan usein tekemään hyvinkin pienillä resursseilla, joten uskon tällaisen pienenkin lisäavun sen työn hyväksi olevan ihan merkitsevää, toimitusjohtaja Tommy Lindström kommentoi.

 
Uuttu oli yhteydessä kaupungin nuorisopalveluiden vapaa-aikakoordinaattorina työskentelevään Niina Miilunpohjaan. Varojen käyttötarkoituksen kartoituksessa molemmat osapuolet kokivat tärkeäksi nuorten kohderyhmän mahdollisimman kattavan tavoittavuuden.
 

Tiesimme, että jossain vaiheessa meillä on tarkoitus järjestää tällainen ennaltaehkäisevään päihdekasvatukseen liittyvä tapahtuma. Nyt on ollut vielä aika paljon pinnalla erilaiset nuoria koskettavat päihde- ja mielenterveysaiheet. Olemme otettuja ja tosi iloisia, että saimme kohdistamiseen melko vapaat kädet ja tavoitettua sen avulla paikalliset nuoret näinkin laajasti, Miilunpohja kuvailee yhteistyöstä omia tuntojaan.

 
Lastensuojelun parissa työskentelevä äänekoskelainen puhuja Janina Karppinen pitääkin puhumista arvokkaana ennaltaehkäisykeinona.
 

Nuoret kysyvät meiltä usein miksi päihteitä käytetään, mistä ongelmiin saa apua ja mitä he voivat tehdä, jos lähipiirissä joku käyttää, Karppinen listaa.

 
Hänen mukaansa Suomessa on tarjolla valitettavan vähän paikkoja, joissa päihteiden piiriin ajautuneita nuoria hoidettaisiin. Päihderiippuvuuksia kun ei diagnosoida alle 18-vuotiaille.
 
Useampia vuosia kouluissa kokemusasiantuntijana kiertänyt ja nykyisin sijoitettujen nuorten kanssa työskentelevä Toni Nyman kertoo saavansa nuorilta tilaisuuksien jälkeen avunpyyntöjä Instagram-viestein.
 
Sosiaalisen median matalalle yhteydenottokynnykselle ja kultareunalle hän näkee myös ikävämmän trendikkään varjopuolen:
 

TikTokissa oli kerran tapaus, kun päihteidenkäyttöä kuvattiin live-lähetyksessä ja lähetykseen oli upotettu pivo-linkki. Sen kautta lähetystä seuraavat henkilöt pystyivät rahoittamaan lähetystä tekevien nuorten päihteiden hankintaa, Nyman kertoo varoittavan esimerkin.

 
Hän siirtyy keskustelun aikana pohtimaan ihan ääneen sitäkin, kannattaisiko Suomessakin siirtyä Australian käytäntöön ja kieltää sosiaaliset mediat alle 16-vuotiailta kokonaan.
 
Ongelmatilanteissa Janina Karppisen antama paras neuvo läheisistään tai itsestään huolestuneille nuorille olisi kääntyä lähimmän aikuisen puoleen. Niina Miilunpohjalta Karppisen idea saa vahvaa komppausta.
 

Olipa aikuinen ympäristössä kuka tahansa, niin se on se turvallinen aikuinen, jonka kanssa näitä asioita voi pyöritellä. Meidän aikuisten tehtävä on luoda yhdessä kaikille nuorille turvallinen kasvuympäristö, Miilunpohja päättää.

 
Päivän tärkeimmästä evästyksestä tulevaisuutta kohtaan ei jäänyt kenellekään epäselvyyttä: Yksikin kerta on liikaa. Älä edes kokeile.
 
Kiitämme yhteistyökumppaneitamme tärkeän ennaltaehkäisevän työn tekemisestä ja hienosti onnistuneesta tapahtumasta.
 
Seuraavaa Piimäpostia odotellessa, voit lukaista millä tavalla toisen yhteistyökumppanimme MLL Suonenjoen paikallisyhdistyksen arki sujuu ja mikä saa puheenjohtaja Heidi Lapille ilon kyyneleitäkin silmiin. Lue juttu tästä.