Sahurit eivät jää nalkkiin
Alkukesän aurinko loimottaa Savossa ja Kuopio-Hallin kupeissa kuhisee. Nuorisoa on paikalla kuin Elastisen konsertissa. Tänään ei kuitenkaan räpätä lipat vinossa, vaikka taustapoppi hiekkakentän nurkalta kaiuttimista ulos humiseekin.
Tämä päivä on omistettu taitaville nuorille ammattikoululaisille, jotka näyttävät taitojaan ja oppejaan tuleviin työtehtäviinsä. Metsäalan suorituspaikalla on yleisön huomion suhteen jopa epäreilu kilpailuetu, kun järkälemäisten metsäkoneiden kourat kahmivat keskijäreitä ja kauniita kuusitukkeja kuormatilaan.
Sahausrastipaikan tukeissa komeilevat savolaismetsistä tutut vihreät pinolaput Iisveden Metsä Oy:n logolla. Taitaa olla ehtaa Piimän tavaraa työstössä.
Mutta miksi sahausrasti? Kourallahan niitä tukkeja oikeisiin mittoihin katkotaan?
Sahan käytön osaaminen kuuluu tutkintovaatimuksiin. Koskaan ei tiedä, milloin metsäkonekuski joutuu turvautumaan moottorisahaan ja silloin se taito täytyy vaan osata. Voi tulla esimerkiksi voimakas myrsky, jonka seurauksena metsäkone jää nalkkiin tai vajaa laani, josta täytyy poistaa muutama puu. Vaikka sellaista ei tapahtuisi juuri tänään, todennäköisesti se päivä on tulossa, perustelee lajivastaavana kilpailijoiden suorituksia tarkkaileva Aki Taskinen.
Tervetuloa alalle – Muista ostaa kumikengät!
Metsäkonekoulutuksen opettajana Savon Ammattiopistolla toimivalla Aki Taskisella on itsellään pitkä puukauppakokemus ja ymmärrys, millaisia ovat hyvän metsänhoidon ratkaisun paikat. Mittaamisosaamisen merkitystä kannattaisi hänen mielestään korostaa nykyistä enemmän.
Osa ihmisistä tyytyy vain toteamaan, että silmä on kyllä harjaantunut näkemään kaiken tarvittavan. Maapohjan tai runkoluvun laskeminen ovat kuitenkin aivan eri asioita, Taskinen heittää esimerkin.
Aluekarttojen ja leimikoiden merkitseminen digitalisoituu jatkuvasti. Kun ennen kaikki suunnitelmat olivat paperisilla arkeilla metsänomistajien piironkien laatikoissa, nykyisin tieto kerätään päidemme yläpuolella hyrisevistä satelliiteista.
Sanoisin, että vain viisi kymmenestä leimikosta rajataan nykyisin punaisilla merkkausnauhoilla. Ainoastaan joissain alueen reunoissa voi olla merkinnät. Metsän henkilökohtainen tuntemus on kuitenkin edelleen tärkeää, sillä digitaalisesta kartasta et voi täysin varmistua asioiden todellisuudesta. Metsäammattilaisen täytyy jatkossakin kumikengät ostaa, Taskinen sanailee naurahtaen.
Kilpailijoiden tehtävärasteihin kuuluvat mm. metsäkoneella sekakuorman tekeminen ja korjuutyön suunnittelu kentän laidalla sijaitsevassa simulaattorikopissa. Ulkopuolella heijastuvasta näytöstä avautuu digitaalinen metsämaisema, josta suorituksia pääsee tarkkailemaan.
Simulaattorilla tehdään metsänkorjuusta suunnitelma. Simulaatiossa on maa-alan mukaiset maaston vaihtelut ja korkeuserot, kuten oikeissakin metsissä. Simulaattori on suunniteltu niin, että se vastaa täysin todellisia olosuhteita yksi yhteen. Suunnittelukyky on iso osa metsäkoneammattilaisen taitoa. Se ratkaisee lopulta koko työn onnistumisen. Se on syy, miksi toinen kuljettaja on vain toista nopeampi, vaikka puumäärät ovat samoja, opettajana ja myös metsäalan työelämämentorina toimiva Pekka Dahlqvist havainnollistaa.
Vähemmän rasvainen omaisuudenhoitaja maisemakonttorissa
Molempien opettajien mielestä yleinen mielikuva metsäkonetyöstä voi olla varsin perinteinen ja pelkistetty.
Usein kuvitellaan, että töissä ollaan rämpimässä metsässä haalarit päällä kainaloita myöten rasvan peitossa. Oikeastihan metsäkone on kuin toimisto. Maisemakonttori, jossa on omat jääkaapit ja uunit. Työ on aktiivista päätöksentekoa. Eräs lentokonealalta metsäkoneenkuljettajaksi opiskellut ammattilainen kerran kertoi tekevänsä enemmän päätöksiä metsäkoneen kuin hävittäjän puikoissa, Taskinen kuvailee todellisuutta.
Hänen mielestään Taitaja2024.-kilpailun kaltaiset suurtapahtumat ovat loistava näyteikkuna suuren yleisön tietouden lisääntymiseen ja työhön, jota ammattilaiset päivittäin metsissä tekevät.
Opettajat ovat tyytyväisiä siihen, miten hyvin metsäala on onnistunut pitämään pintansa ja vetovoimansa nuorten opiskeluinnon suhteen. Savon Ammattiopiston edelliseen koulutukseen oli viimeksi 62 hakijaa, joista 48 valittiin koulutukseen. Mistä kiinnostuksen säilyminen johtuu?
Yleinen runsas metsäkeskustelu vaikuttaa siihen. Näen tosi positiivisena asiana, että tästä alasta puhutaan paljon. Tässähän sinä pääset juuri tekemään sen asian kanssa ihan konkreettisesti töitä ja vaikuttamaan, Taskinen korostaa.
Metsänomistajan näkökulmasta taitava metsäkoneenkuljettaja on usein puukaupoissa se varsin näkymätön avainpelaaja, jolla on paljon vaikutusvaltaa tulevaisuuteen.
Ajatellaan rahoitusalan salkunhoitajaa, joka tekee päätöksiä. Hän tekee niitä päätöksiä, että omistajan omaisuuden arvo kasvaisi. Aivan samalla tavalla metsäkoneenkuljettajan tekemät päätökset metsässä vaikuttavat metsän arvoon ja myös sen tulevaan arvoon. Oletko tehnyt siellä kopissa kestäviä päätöksiä? Valinnat näkyvät vuosikymmentenkin päästä. Ammattitaitoinen kuljettaja on metsänomistajan omaisuudenhoitaja, Taskinen tiivistää loppuun.
Iisveden Metsä Oy toimi tänä vuonna valtakunnallisten Taitaja-kilpailuiden metsäkoneen käytön lajiyhteistyökumppanina. Kiitämme Savon Ammattiopistoa yhteistyöstä ja hienosti järjestetystä tapahtumasta.
Seuraavaa Piimäpostia odotellessa voit vilkaista, miksi metsäopiskelija Valtteri Kutvosen mielestä metsä on oikein sopivalta vaikuttava paikka opiskelijalle. Lue juttu tästä.
