Juho Palokankaan opinnot Kuopion sähköalalla eivät poikineet koskaan leivänsyrjää kaapelien ja pikasulakkeiden maailmasta. Ainoaksi jääneestä vuodesta ”mualiman navalla” jäi kuitenkin tuomisiksi vapaa-ajan tiiviisti täyttävän
Flying Flick Knives-rockyhtyeen tarina. Millainen on Piimän sahan musiikkimiehen arki ja vapaa?
Kahta en vaihda – Toinen on rock
Iisveden Metsä Oy:n sahalinjan monitoimimies Juho Palokangas päätti jo ensimmäisenä ammattiopiskeluvuotenaan muuttaa tulevaisuuden suuntaa ja käväisi opinto-ohjaajansa juttusilla.
Tasaisen varman tilipussin kartuttaminen alkaisi ja jatkuisi valmistumisen jälkeen seuraavat 11 vuotta sähköasennusten sijaan metallialan parissa.
Aika Pohjois-Savon keskuskaupungissa antoi kuitenkin ensimmäiset bensanheitot liekkeihin, kun penkinkulutuksen lomassa vanha yläastekaveri Niko Tissari ja Palokangas päättivät yhdessä perustaa bändin.
Uusi pumppu tarvitsi nimen, joka olisi rock-henkeen sopivan katu-uskottava ja siisti. Koulun kahvilassa ramppaaminen osoittautui hyödylliseksi puuhaksi, sillä ratkaiseva välähdys syntyi linjaston jonossa:
Bändin nimi keksittiin rockabilly-ihmisten mukanaan kantamista stileteistä (flick knife) ja Flying Saucers-yhtyeestä. Siinä palveluvuoroamme odotellessa yhdistimme nämä kaksi asiaa, Palokangas muistelee bändinsä nimikastetta.
Rytmikärpänen puri Palokangasta jo 7-vuotiaana, kun hän näki serkkunsa paukuttavan rumpuja. Niitä oli päästävä tietysti itsekin kokeilemaan. Kapulat vaihtuivat myöhemmin vahvistimeen ja kitaraan käytännöllisten syiden säestämänä.
Olin joskus jo vähän kitaraa soitellut. Meidän oli helpompaa perustaa sellainen bändi, jossa on kitara ja laulu – mieluummin kuin rummut ja laulu, Palokangas sanoo.
Suonenjoen metallilinjalta bändiin yhytettiin mukaan kitaristi Juho Kemppainen. Kontrabassoa pompottelemaan pestattiin Riku Puumalainen ja rumpupallille vauhdikkaita komppeja naputtelemaan Joni Vauhkonen.
Sama kokoonpano on nyt elänyt ja hengittänyt muuttumattomana koko 15 vuoden taipaleensa.
Liekehtivä rokkari tukahduttaa tulipalot
Metallityöt saivat väistyä, kun Juho Palokankaan pesti Iisveden Metsä Oy:n palveluksessa alkoi keväällä 2021. Nykyiset työtehtävät sahalla vaihtelevat hyvin monipuolisesti sahurin jakkaran ja paketointipisteen välillä.
Palokankaan vuorolistoissa on mukana myös palovahtivuoroja, joita tarvitaan esimerkiksi linjastojen huoltotöiden jälkeen. Mitä palovahti oikein tekee?
Palovahti nimensä mukaisesti vahtii työkohdetta tulitöiden aikana ja 2 tuntia töiden päättymisen jälkeen. Sitten hän kiertää tunnin välein työkohteita läpi ja suorittaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten kastelua. Palovahti pystyy havaitsemaan ripeästi syttymisen, aloittamaan alkusammutuksen ja hälyttämään palokunnan paikalle, Palokangas kuvaa tehtävää.
Iltamyöhään ja öisin hiljentyneellä saha-alueella vahtivuorolainen voi viihdyttää itseään esimerkiksi pyörälenkeillä, lintujen tiirailulla tai siivoilemalla paikkoja.
Liikuntaa kyllä saa. Siinä voi vuorossa tulla helposti jopa 20 000 askelta kävelyä, Palokangas lupaa.
Iisveden Metsä Oy on toimialallaan sopivan kompakti saha, jossa työnkuvat ovat olleet hyvin laajoja.