Pasi Pynnönen on ollut nuoruudestaan lähtien kokemassa metsäalan koneellistumista ja kehitystä kuskin penkillä. 1970-luvulla juurensa kasvattanut
Metsäkoneurakointi T ja P Pynnönen Oy on rakentunut parinkymmenen ihmisen työympäristöksi, jossa maisemakonttori vaihtaa paikkaansa koneen mukana. Millaista työtä metsäkoneen ajaminen on?
Konekuskin geenit ja koulutus kantapään kautta
Suurin osa meistä savolaisista vielä nukkuu, kun Pasi Pynnösen herätyskello Hankasalmella soi. Työpäivän ohjelma muotoutuu. Siirtotyöt ovat päivälleen tiedossa jo ennakkoon.
Koneiden siirtoja olen koko ajan tehnyt itse. Ajokonetta tuurailen silloin tällöin. Alkuun tuli puitua ”motolla” 21 vuotta. Nyt olen viimeiset vuodet keskittynyt yrityksen johtamiseen. Välillä käydään etukäteen palstalla katselemassa esimerkiksi kääntöpaikkoja, Pynnönen kuvailee tyypillisen työpäivänsä sisältöä.
Kipinä koneiden päälle syttyi jo pikkupoikana, kun puunkorjuu alkoi koneellistumaan ja erilaisia koneita käytiin Hankasalmen talvihangilla hiihtämällä katsomassa.
En tiedä, onko tämä ollut ihan geeneissä. Minulle oli hyvin selvää, että konetta ruvetaan ajamaan heti, kun koulut on käyty. Nikkarilassa (nykyinen XAMK) kävin yhden vuoden metsätalousjakson. Muuten metsäkoneen ajaminen on opeteltu ihan kantapään kautta, Pynnönen kuvailee uran alkutaivalta.
Pasin Tauno-isä aloitti koneyrittäjänä vuonna 1974. Kaksi vuotta myöhemmin, hän perusti Veljekset Pynnönen Ky:n yhdessä Erkki Pynnösen kanssa. Vuonna 1992 omistajapohjaa muutettiin, kun Pasi tuli Erkin tilalle yhtiöön ja yhtiön nimeksi muutettiin Metsäkoneurakointi T ja P Pynnönen Oy.
Hakkuita rupesin tekemään vuonna 1988. Moniin metsiin mentiin koneiden kanssa silloin ensimmäisiä kertoja. Se oli metsänomistajille uutta. Nykyisin metsänomistajia näkee paljon vähemmän, kun maaseudullakin asutaan vähemmän, Pynnönen kuvailee vuosikymmenten muutoksia.
Vaikka kohtaamiset työn merkeissä ja metsässä ovat harventuneet, Pynnönen kokee edelleen työn olevan sosiaalista kanssakäymistä monessakin mielessä.
Joskus tullaan edelleen juttusille, kun ollaan konetta viemässä tai tuomassa. Joku voi tulla keskustelemaan esimerkiksi laanipaikasta. Kun olemme pitkään pyörineet näillä alueilla, niin joku voi tulla siviilissä jutulle kaupassa käydessä, Pynnönen havainnollistaa
Vuonna 2010 liiketoiminta siirtyi kokonaan Pasin hoteisiin. Käytössä oleva konearsenaali on kirjavaa Komatsun, Ponssen ja John Deeren väreissä. Neljän perheenjäsenen lisäksi, Pynnösten liiketoiminta työllistää kokoaikaisesti 16 henkilöä. Päälle on muutamia osa-aikaisia kuskeja.