PEFC-sertifiointi on metsänomistajalle vakuutus, jonka avulla metsässä tehdään sukupolvisesti oikeita päätöksiä – ”Monille sertifioinnin puuttuminen voi tulla jopa täytenä yllätyksenä”
PEFC-sertifiointi on metsänomistajalle kuin vakuutus, joka auttaa tekemään omalle metsälle kestäviä päätöksiä. Joskus metsänomistajille sertifioinnin puuttuminen voi tulla puukauppaa hieroessa jopa täytenä yllätyksenä. Vuoden 2025 alusta alkaen Iisveden Metsä Oy tarjoaa metsän PEFC-sertifiointiin liittämistä maksuttomana palveluna puukauppojen yhteydessä. Piimäposti uteli kolmelta savolaisjuuriselta metsän ystävältä ja asiantuntijalta, mikä merkitys sertifioinnilla on ja miksi oman metsän kannattaa olla järjestelmässä mukana.
Silmä lepää hyvästä hoidosta
Kun ”Piimän” metsäosaston toimintaa johtavalta Eero Riipiseltä kysäisee lomakuulumisia, ei ole kovinkaan tavatonta kuulla hänen vaeltaneen hangessa pohjoisen erämaan tuiskuttavilla saloilla.
Luonnossa tulee liikuttua erä- ja vapaa-ajan retkeilyn myötä vuosittain satoja kilometrejä ja nukuttua noin 15–20 yötä. Kun lähden metsään tai retkelle, en lähtökohtaisesti lähde sinne tapaamaan muita ihmisiä. Reissut ovat minulle eräänlaisia oman mieleni kokeita. Kun tunturissa on kylmä ja tuulee, siellä olet todellakin omien ajatustesi kanssa yksin, Riipinen avaa eränkäynnin filosofiaansa.
Kuulostaa varsin virkistävältä vaihtelulta kaiken älyteknologian tuoman sumun keskelle. Riipinen tosin lisää, että harvoin reissuilla onnistuu kokonaan väistämään kanssaeläjiään. Kohtaamiset ovat poikkeuksetta rentoja ja miellyttäviä.
Esimerkiksi jollekin autiotuvalle saattaa tulla yhtaikaa täysin entuudestaan tuntematon porukka, jonka kanssa sitten myöhemmin vaihdetaan säännöllisesti sosiaalisen median kautta kuulumisia, hän jatkaa.
Helppokulkuisten ja talouskäytön ulkopuolella olevien kansallispuistojen vastapainoksi Riipisen oma silmä lepää suuresti hyvin hoidetussa kotimaisessa talousmetsässä. Pahimpien ryteikköjen uupumisella on itseasiassa isokin merkitys metsän monipuoliselle hyödyntämiselle:
Jos metsä olisi hoitamaton ja vaikeakulkuinen, se karsisi paljon mahdollisuuksia hyödyntää esimerkiksi erilaisia luonnonantimia. Kuten marjoja ja sieniä. Siellä metsässä ei silloin voisi liikkua yhtään niin helposti, toteaa Sahateollisuus Ry:n metsä- ja ympäristöpäällikkö Anniina Kostilainen.
Leppävirran ja Varkauden seudulta savolaisen lupsakkuuden Etelä-Suomeen evääksi ammentanut Kostilainen toteaa nykyisen kotikontunsa eli Vantaan olevan myös sangen metsäistä seutua:
Keskeisin ero maaseudun metsiin on, että täällä ei ole niinkään jalostavaa metsän teollisuuskäyttöä, vaan enemmän virkistyskäyttöä. Täällä on kaavoituksen suhteen tehty minusta viisaita päätöksiä, kun metsä on enimmillään vain 300 metrin päässä asutuksesta, Kostilainen jakaa kiitosta.
Riipinen ja Kostilainen ovat yhtä mieltä siitä, että Suomessa on ollut hyviä kannustimia metsien ylläpitoon ja säilymiseen. Viime aikoina on tosin ilmaantunut hieman huolestuttavia pilviä näköpiiriin, jotka tulevat metsänomistajille itselleenkin jopa yllätyksenä.
Meidän tehtävänämme täällä Iisveden Metsä Oy:n puunhankinnassa on aina puukauppojen yhteydessä ottaa aktiivisesti metsänomistajien kanssa puheeksi metsien PEFC-sertifioinnin tilanne. Kun kerromme metsänomistajalle, että hänen metsänsä ei jostain syystä kuulu sertifioinnin piiriin juuri nyt, hämmästys voi olla iso. ”Ai jaa. Onpa jännä. Kyllä minä mielestäni siihen kuulun” on ihan tyypillinen vastaus takaisin. Kokemukseni mukaan suomalaiset metsänomistajat kyllä haluavat ajatella metsänhoidossa seuraavia sukupolvia. Tehdä asioita vastuullisesti ja oikein, Riipinen painottaa.
Mikä on PEFC-sertifiointi?
PEFC-sertifiointi on sertifiointijärjestelmä, joka otettiin käyttöön Suomessa 2000-luvun alussa. Sertifioinnin tarkoituksena on toimia sitoumuksena ja ohjenuorana sille, että metsässä tehdään kestävyyden ja jatkuvuuden näkökulmasta oikeita toimenpiteitä.
Suomessa yksityismetsät ovat sertifioidut alueellisen PEFC-ryhmäsertifioinnin kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että sertifikaatti on myönnetty maantieteelliselle alueelle, johon alueen metsänomistajat voivat halutessaan osallistua.
Alueellisia ryhmäsertifikaatteja hallinnoivan Kestävän Kestävän Metsätalouden Yhdistyksen eli KMY:n sertifikaattien piiriin kuuluu tällä hetkellä noin 12 miljoonaa hehtaaria metsää. Yhteensä Suomen talousmetsien pinta-alasta on PEFC-sertifioitu noin 83 %.
Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat PEFC-sertifioinnin jäsenilleen jäsenetuna. Yhdistyksen jäsenyydestä tuli kuitenkin vapaaehtoinen vuoden 2014 lakiuudistuksessa. Se tarkoittaa sitä, etteivät kaikki metsänomistajat ole enää yhdistyksissä jäseninä ja heidän on järjestettävä metsänsä sertifiointi muutoin.
Kun sertifiointi perustuu määräaikaiseen sopimukseen jatkuvan jäsenyyden sijaan, metsäkiinteistöjä myös putoaa sertifioinnin ulkopuolelle, jos metsänomistaja ei muista uusia sertifiointisopimusta. Vahingossa sertifioinnin piiristä pudonneet metsät ovat laskeneet sertifioitujen metsien osuutta kaikista metsistä.
Metsänhoitoyhdistykseen kuuluminen oli jatkuvaa ja puukauppoja tehdään kuitenkin vain silloin tällöin. Edellisen ja seuraavan puukaupan välissä saattaa olla jopa vuosikymmeniä. Metsä on voitu myös myydä seuraavalle omistajalle. Tämä tuo haasteita ihan lakiteknisestikin henkilötietosuojalain eli GDPR:n vaatimusten vuoksi, sillä ikuista tiedonsiirto-oikeutta ei voi kenelläkään olla ja siksi sertifiointisopimuksia on päivitettävä aika-ajoin, toteaa yhdeksi juurisyyksi KMY:n nykyinen toiminnanjohtaja Kaisa Kettunen.
Kettunen tutustui jo metsäkouluaikoinaan Italiassa metsän käyttöön liittyviin sertifiointijärjestelmiin ja kiinnostui tekemään pääleipäpuunsa niiden parissa. Vaikka aikanaan lapsena kotitiluksillaan Iisalmessa heinää polkiessaan omille vanhemmilleen tokaisikin pysyvänsä metsätöistä visusti isompana loitolla.
Kettunen on tyytyväinen etenkin siihen, että nykyinen PEFC-sertifiointijärjestelmä mahdollistaa kansallisen päätöksenteon sertifioinnin pääkohdista ja sisällöistä yhdessä eri toimijoiden kanssa.
Kokeneiden auditoijien kanssa keskustellessa olen huomannut heidänkin puheistaan, että asiat ovat kehittyneet koko ajan parempaan suuntaan. Vastuullisuuden ja kestävyyden teemat kertovat siitäkin, millaisessa yhteiskunnassa me elämme. Jos meillä ei olisi tätä nykyistä järjestelmää käytössämme, niin jotain velvoittavaa sääntelyä olisi aivan varmasti silloin kuitenkin tilalla, Kettunen toteaa.
PEFC-sertifioinnin ulkopuolelle jääminen ei ole kenenkään asiantuntijan mielestä hyödyllistä metsänomistajalle. Pikemminkin päinvastoin.
Esimerkiksi me Iisveden Metsällä ostamme tuotantoamme varten PEFC-sertifioitua puuta, koska tuotannon loppuasiakkaatkin sitä edellyttävät. Yritykset ottavat nykyisin tosissaan erilaiset vastuullisuuskysymykset ja heille on tärkeää tietää ja tuntea raaka-aineen alkuperä. Sertifioidulla puulla on yksinkertaisesti parempi kysyntä. Jos meillä ei olisi sertifioitua puuta tuotettavaksi, niin mitä silloin tapahtuisi? Eihän silloin kenenkään kannattaisi mitään edes tuottaa, Eero Riipinen pohtii.
Vakuutus ja työkalu yhdeltä istumalta
Mahdolliset huolet ja epävarmuustekijät sertifioinnin tuomista vastuista johtuvat Kaisa Kettusen mielestä enimmäkseen siitä, että sertifioinnin sisältöjä ja vaatimusten taustalla olevia ekologisia perusteita ei ehkä vieläkään tunneta tarpeeksi hyvin.
Voi olla esimerkiksi sellainen käsitys, että sertifioinnissa määritellyt säästö- ja lahopuut lisäisivät metsässä tuholaisvahinkojen riskiä, vaikka säästöpuut ja lahopuut nimenomaan poistavat sitä esimerkiksi runsastuvan linnuston kautta, jotka syövät tuholaisia, Kettunen muistuttaa.
Sahateollisuus Ry:n Kostilaisen mukaan, sertifioinnilla ja siihen sitoutumisella pystytään monipuolistamaan metsien lajistoa. Säästöpuut järeytyvät, kelottuvat ja lahoavat. Lahopuu on tuhansille lajeille tärkeä pesäpaikka tai ravintoa.
PEFC-sertifiointia parempaa työkalua en voisi edes kuvitella metsänomistajalle, joka haluaa hoitaa metsäänsä vastuullisesti ja kestävästi. Sertifiointi on vakuutus metsänomistajalle siitä, että sisällössä olevat asiat tehden tapahtuu juuri oikeita asioita, hän tokaisee.
PEFC-sertifiointiin liittyminen ei onneksi suuria ponnisteluja metsänomistajalta vaadi.
Metsänomistaja allekirjoittaa sitoutumisasiakirjan, jolla hän sitoo tietyn kiinteistönsä PEFC-sertifiointiin. Kun metsänomistaja tekee metsänhoitoa tai tilaa hoitotöitä eri urakoitsijoilta, suunnitelmissa ja töissä huomioidaan silloin vaatimusten noudattaminen, Kettunen avaa prosessia.
Metsänomistaja voi liittää kiinteistönsä sertifiointiin itsenäisesti KMY:n kautta, jolloin siitä peritään metsänomistajalta ilmoittautumismaksu.
Nyt sertifiointi voidaan kuitenkin hakea Iisveden Metsän puukauppojen yhteydessä kohteena olevalle metsälle täysin maksutta. Toivottavasti me voimme yhtiönä omalta osaltamme ylläpitää ja jopa nostaa PEFC-sertifioitujen metsien osuutta tämän ratkaisun myötä, Eero Riipinen päättää.
Seuraavaa Piimäpostia odotellessa, voit lukaista metsäosaston asiantuntijoiden vastauksia metsänomistajien kysymyksiin puukauppojen tekoa varten tästä.
