Palvelu taipuu – Savolainen ei murru
Kun Piimänkadun pihavarastojen katoksissa katselee kuivauksesta saapuneita sahatavarapinoja eli tuttavallisemmin ”taapeleita”, saattaa hätäisempi vilkuilija päätellä erien olevan keskenään samanlaisia. Jokaisella pinossa näkyvällä kappaleella on kuitenkin oma solusielunelämänsä.
Asian laita ilmenee hyvin yksityiskohtaisesti, kun keskustelee hetken kuivaus- ja laatujohtajana Iisveden Metsä Oy:llä työskentelevän Miia Kiianmiehen kanssa.
Tuotantoerät pakkausta vaille valmiiksi viimeistelevä kuivaus on tulevan käyttötarkoituksen ja murtolujuudenkin kannalta täysin kriittinen takuutyövaihe.
Kostea puu ei kestä niin suurta kuormitusta kuin kuiva puu. Kuiva puu ei lahoa, eikä siihen tule värivikoja. Kosteaan puuhun liimasaumat eivät myöskään kovetu ja tarttuminen on heikkoa. Väärä kosteus voi aiheuttaa rakennevirheitä, joiden korjaaminen tulee kalliiksi. Kosteaa puuta ei voi siis käyttää juuri mihinkään, Kiianmies listaa kuivausvaiheen ratkaisevaa roolia.
Jokainen kuusierä on siis omanlainen savolaissahureiden yhteinen taideteos, raaka-ainetta myöten. Liikkuvia osia on kuin parhaissakin koottavissa pirunnyrkeissä, tukin katkaisusta sydänpuun osuuteen ja sahaustapaan.
Pakkausvalmiin kuusitavaraerän kuivaus voi kestää puolestatoista tunnista jopa puoleentoista viikkoon. Tavaran paksuus tai ohuus vaikuttavat läpimenoaikaan. Mitä muita syitä laajalle vaihteluvälille löytyy?
Kuivausaika pitenee, jos asiakas tarvitsee hyvin alhaiseen kosteusprosenttiin kuivattuja erikoiskuivia sahatuotteita. Esimerkkinä huonekaluteollisuus. Eihän se lopputuote eli esimerkiksi tuoli pysyisi kasassa, jos puu alkaisi elämään sen jaloissa, tuotantojohtaja Sami Juntunen havainnollistaa.
Suomessa säätkin ovat omanlaisensa. Vaihteluidensa puolesta jopa maailmanmestaruustason puheenaiheita.
Vuodenajat ovat merkittävässä osassa kuivumiseen, koska ne vaikuttavat puiden alkukosteuksiin. Syksyllä alkukosteudet ovat korkeammat. Kesällä taas tavara ehtii kentällä jo esikuivumaan auringon ja tuulen ansiosta, Kiianmies hahmottelee.
Hän arvioi, että kamareissa kuivuu päivittäin noin 1500 kuutiota tavaraa. Tarkkoihin päivittäisiin mottimääriin vaikuttavat asiakkaille räätälöidyt pituudet ja dimensiot.
Kosteudelle kyytiä leppoisissa löylylukemissa
Kuivausprosessi alkaa, kun trukkikuski tankkaa kuivaamot täyteen rimanipuilla.
Nippujen on oltava kuin sokeripaloja: Hyvin kiinni toisissaan ja tasaisissa riveissä, että kuivaustulos on mahdollisimman hyvä. Täytön jälkeen kuivaamoiden ilmanohjaimet laitetaan kiinni kuormien sivuihin ja kuivaamoiden etureunat suljetaan pelleillä tiiviiksi. Sitten kuivaamokamareiden ovet laitetaan kiinni, Kiianmies käy läpi prosessin etenemistä.
Kamariin valitaan eräkohtainen kaava, joiden muodostukseen vaikuttavat esimerkiksi sahaustyylit ja kelit. Erilaisia kaavoja Kiianmies laskeskelee löytyvän jopa lähemmäs 2 500!
Kun oikea kaava on valittu, kuivaus käynnistetään valvomokoneelta. Silloin puhaltimet käynnistyvät ja prosessi alkaa. Talvella jäätynyt vesi sulatetaan tässä vaiheessa pintapuusta pois. Sen jälkeen siirrytään poistamaan ns. ”vapaata vettä”, joka on helposti kuivattavaa ja nopeaa, Kiianmies jatkaa.
Kuivaus hidastuu ja hankaloituu, kun vettä on jäljellä enää soluseinämissä ja se on saatava höyrystymään kohti puun pintaa. Kaavaa joudutaan usein hallitsemaan ja muuttamaan myös ”lennosta”, koska jokainen prosessi on oma luomuksensa. Viimeisenä vaiheena vuoron saa tasaannutus. Eli mikä?
Tasaannutuksessa jännityksiä, kappaleiden välisiä ja kappaleiden sisäisiä kosteuseroja pyritään tasaannuttamaan kostutuksella. Tasaannutuksen jälkeen erä nostetaan varastokatokseen jäähtymään. Tuotantoerän pakkaaminen kuumana ei ole vaihtoehto, Kiianmies linjaa.
Lämpötilat kamareissa saattaisivat miellyttää leppoisten kylpyhetkien ystäviä, koska aktiivisimmassa vaiheessa lämmöt kieppuvat 66–78 asteen tuntumassa. ”Kovimmat löylyt” raapaisevat celsiusmittarin neulat jopa 82 asteeseen!
Puuttomalla sumujen saarella ja italialaisilla saunan ystävillä on kuivat perinteensä
Kun italialainen Scalcon rakentajaperhe tekee tilauksen, erän kosteusaste lasketaan 15 % tasolle. Täydellisellä saunapaneelilla on ankarat laatuvaatimukset, joiden täyttyminen Iisveden kuusituliaisilla olisi eräiden huhujen mukaan kelvannut jopa itse Julius Caesarille.
Kuusiköyhää Iso-Britanniaa lujissa ja napakoissa talomateriaaleissa ylläpitävä Piimän tuotanto kuivataan normaalisti 20 % kerhoon.
Asiakkaat eivät erikseen toivo näitä kosteusasteita, vaan ne tunnetaan ja tiedetään jo valmiiksi. Mistä tällaiset vakioasetukset johtuvat?
Briteissä eniten vaikuttaa varmaankin perinne. Kostealla sumujen saarellahan on ostettu satoja vuosia sahatavaraa muualta ja perinteisellä tavalla ilmakuivattu sahatavara oli ennen kuivuusasteeltaan noin 20–22 % luokkaa. Yleisesti paikallinen ilmankosteus vaikuttaa maakohtaisiin standardeihin. Jos toimitat ilmastoltaan kuivempaan Sveitsiin kosteusasteeltaan 20 % tavaraa ja höyläät sen paneeliksi, joka alkaa ajan saatossa ”kutistumaan” alempaan kosteuteen, niin siitä ei hyvää seuraa, toimitusjohtaja Tommy Lindström tuumii.
Harvat sahateollisuustoimijat Suomessa tuottavat asiakaskohtaisia eriä, jotka saattavat olla pienimmillään jopa yksittäisiä kuormia. Iisvedellä on kuitenkin toinen ääni kellossa.
Me haluamme kuunnella asiakkaiden toiveita ja erityistarpeita. Meille tarkasti ja täsmällisesti toimiva kuivausprosessi on tilaisuus palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin, tuotantojohtaja Juntunen päättää.
Seuraavaa Piimäpostia odotellessa, voit lukaista seuraavan vaiheen eli paketoinnin roolin parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen sinettinä tästä.
