Metsä herättää tunteita – Jokainen taajama tarjoaa keskustelupaikan
Aurassa lapsuutensa viettäneen Sahateollisuus Ry:n toimitusjohtaja Tino Aallon kotona katseltiin ahkerasti ajankohtaista kakkosta ja puoliyhdeksän uutisia.
Liikunnan ja historian hyvien numeroidensa siivittämänä yleissivistävät opinahjot läpi taaplannut Aalto sisäisti metsää hoitelevan maataloustilayrittäjän sielunmaiseman oman isoisänsä esimerkistä.
Hän on perhepiiristäni kaikista kiinnostunein nykyisestä työstäni. Hän seuraa ja kommentoi hyvin mielellään, miltä hänen mielestään tukin hinta näyttää juuri nyt, Aalto kuvailee lämmöllä yli 90-vuotiasta pienviljelijäukkiaan, jolta hän kertoo oppineensa periksiantamatonta asennetta.
Metsä herättää tunteita. Keskustelun sävyissä on huomattavan paljon mustaa tai valkoista. Aalto itse soisi, että ihmisillä olisi aikaa panostaa kasvokkain tapahtuviin kohtaamisiin. Kotisohvalta käytävän digitaalisen keskustelun helppoudesta huolimatta.
Yhtenäiskulttuurin parantamiseksi hän tarjoilee itseasiassa luovan ratkaisun, joka sopisi pienimpäänkin suomalaiseen kyläpahaseen.
Niin pientä paikkaa ei olekaan, ettei sieltä löytyisi vähintäänkin huoltoasemaa tai huoltoaseman kahvilaa. Ihmiset voisivat sopia keskustelun jatkamisesta siellä, vaikka kahvikupin merkeissä. Eri mieltä saa olla ja erotakin voi edelleen erimielisinä, mutta kyllä se kuuntelua ja ymmärrystä ihmisten välille toisi, Aalto pohtii.
Miksi ”Pentti kylänmiehen” kannattaa välittää paikallisesta sahasta?
Tino Aalto hyppäsi viime vuonna sahateollisuuden luotsaamistehtävään kokonaan metsäsektorin ulkopuolelta. Toimialan käsite ja laajuus on päässyt yllättämään.
Metsäala on kuin valtio valtion sisällä. Alalla on pitkiä perinteitä ja pitkään toimineita yhteisöjä. En vielä 2 vuotta sitten edes tajunnut, miten valtava koko ekosysteemi on. Metsä on kenties otettu meillä Suomessa hieman liikaakin itsestäänselvyytenä, Aalto tuumii.
Iisveden Metsä Oy:n kaltaiset pienet sahalaitokset ovat ympäri Suomen karttaa ripoteltuna. Ne ovat omien toimintapaikkakuntiensa priimusmoottoreita monessakin mielessä.
Jos katsoo sitä kylältänne löytyvää huoltoaseman kahvilaa ja kaikkia pakettiautoja siellä huoltoaseman pihalla, niin hyvin moni niistä pakettiautoista liikkuu sen viereisen sahalaitoksen yritysverkoston voimalla. Se tarkoittaa automaattisesti monien tulojen kautta niitä palveluita, joita paikkakunnalla on asukkaille tarjolla, Aalto havainnollistaa sahateollisuuden hyötyketjun ulottuvuutta.
Normikyläläisen kodista lyhyen linnuntien päässä sympaattisesti puksuttavalla sahatavaran tuottajalla on kotinsa asukkaalle hyvin lämmittävä vaikutus.
Paikallinen Pentti voi olla varma, että kun saha käy ja kukkuu, niin siitä syntyvällä puuenergialla pystytään jatkossakin lämmittämään sen Pentin koti. Huoltovarmuuden kannalta sahoilla on hyvin merkittävä rooli, Aalto alleviivaa.
Muutosta ilmastonmuutokseen ”just, eikä melkein”
Isoimmassa kuvassa Aallon paloa sahateollisuutta kohtaan sytyttää mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun.
Puurakentaminen on jatkuvasti kasvava trendi maailman markkinoilla. Puusta valmistetaan jo paljon erilaisia tuotteita. Hiili sitoutuu puutuotteisiin tosi pitkiksi ajoiksi ja siksi se tarjoaa järkevämmän vaihtoehdon tuotantoon kuin perinteinen betoni- tai terästeollisuus, Aalto linjaa.
Puun hyödyntäminen edellyttää, että laadukasta raaka-ainetta on jatkossakin saatavilla. Sahojen näkökulmasta puun saatavuus on suorastaan kriittistä.
Raaka-aine on sahan suurin tuotannon kustannuserä. Jos puun saatavuus heikkenee, se johtaa korkeampaan raaka-ainekustannukseen. Metsien oikea-aikainen hoitaminen on minusta tärkeää. Yleisistä ohjeista metsänhoidolle ja metsän kasvatukselle pitäisi pitää kiinni, Aalto toteaa.
Iisveden Metsällä tehtyjen vierailuiden kautta, Aalto on päässyt tutustumaan savolaisiin kuusikoihin ja toteaakin, että Savossa hommat hoidetaan esimerkillisesti. ”Just, eikä melkein”.
Voiko mustassa ja valkoisessa piillä iloakin?
Tino Aallon työhuoneen seinällä komeilee paita, jonka eturintamassa on vuosiluku 1922 ja selustassa nimi ”AALTO”.
Emme ole sukua, vaikka sukunimi komea onkin, Aalto myhäilee selvästi ylpeän oloisena ja tarkoittaa TPS:n väreissä yli 70 kertaa verkkoja venyttänyttä sukunimikaimaansa Antti Aaltoa.
Viime lokakuussa järjestetyn sahateollisuuden vaikuttajakiertueen aikana jo Piimäpostissakin hieman otaksuttiin, että uuden toimitusjohtajan arjessa saattaisi ”hunajata” virrata.
Kovaksi penkkiurheilijaksi tunnustautuvalle Aallolle turkulaisen SM-liigaseuran edesottamusten pariin päätyminen on ollut auralaisista lähtökohdista luontainen prosessi. Jääkiekko on seudulla tosi iso laji. Kaikki kaukaloissa tapahtuneet vääryydet ja voitot kuulostavat olevan ilmeisen hyvässä muistissa.
Haluan myös paidan välityksellä ilahduttaa palavereissa ihmisiä. Vakavampikin aihe lähtee soljumaan hyvin eteenpäin, kun keskustelut aloitetaan jääkiekosta. Onhan meillä Sahateollisuus Ry:n hallituksessakin monta Tampereen seurojen kannattajaa, mutta heillä on oikeus olla siinä kohtaa väärässä, Aalto veistelee lopuksi naureskellen.
Seuraavaa Piimäpostia odotellessa, voit lukaista miten paikallisella metsäenergiayhteistyöllä lämmitetään jo yli 2 500 sisäsavolaista kotia. Lue juttu tästä.
