Iisveden saha on Suomen puunjalostushistorian harvinaisuus, koska se on selvinnyt kohta jo sata vuotta joutumatta liekkien lyömäksi. Ja mikäli on kiinni Sami Matilaisen luotsaamasta, vapaaehtoisista koostuvasta palokuntatiimistä, niin ei tule käymään jatkossakaan.
KÄSI PYSTYYN VAPAAEHTOISUUDEN MERKIKSI
Pakkasmaanantaina klapit ovat uunissa tuomassa tupaan lämpöä, kun työnjohtaja Sami Matilainen käynnistelee viikkoa. Puunjalostuslinjastolla tukit liikkuvat kahdessa vuorossa, jossa ohjelmat mittaavat kuusen sydänpuusta paksumpia lautoja ja kupeista kapeampaa rakennustarviketta.
Sahalla tehdään pieniä eriä asiakastarpeiden mukaan. Minun ja toista vuoroa vetävän Juha Halosen tehtävänä on huolehtia, että kaikki linjastolla pelaa. Oikea tavara on oikeassa koossa. Opastetaan, ollaan tukena ja ohjelmoidaan lajittelutiedot koneille, Sami kertoo toimenkuvastaan.
Hänellä on Piimänkadulla toinenkin vastuupesti – hän on sahan palokuntatoiminnan ”palopäällikkönä”.
Joskus nuorempana olin mukana palokuntatoiminnassa. Olen ollut sahan palokunnassa melkein koko tämän 8 vuoden työurani ajan. Alussa hiipunutta toimintaa haluttiin sytytellä uudelleen kipinään Rossin Jussin johdolla. Sitten Jussi antoi tilaa tehtävästään seuraavalle ja meiltä muilta kyseltiin halukkuutta jatkaa homman vetämistä. Se olin sitten minä, joka nosti käden pystyyn, Sami muistelee nimityksen taustaa.
Kahdeksanhenkisessä palokunnassa on Samin lisäksi mukana kaksi jäsentä, joilla on kokemusta VPK-toiminnasta. Mitään koulutus-, kokemus- tai kurssitushistoriaa ei tarvitse olla päästäkseen mukaan ryhmään.
Toiminta on nimensä mukaisesti vapaaehtoista ja sitä harjoitellaan työn sallimissa ehdoissa työvuorojen ulkopuolella. Kokoontumiset ovat normaalisti lauantaisin. Niitä on ollut noin 2-4 kertaa vuodessa. Harjoituksissa tarkastetaan kaluston kunto, sammuttimet ja vesipisteet. Ja tietysti leikitään vähän vedelläkin, Sami kuvailee yhdessä tekemisen meininkiä.
Harjoitteleminen on tärkeää, koska tulipalotilanteessa aikaa on vähän. Kaiken toiminnan tulisi olla hyvin luissa ja ytimissä. Sami arvioi, että Suonenjoen palokunnan matka sahalle kestäisi noin 10-15 minuuttia. Alkusammutuksella on iso merkitys.
PITÄÄHÄN PALOKUNNALLA AUTO OLLA – OSTETAAN SITTEN KERRALLA ”MERSU”
Iisveden Metsä Oy:n palokaluston kuljettamisesta huolehti pitkään uskollisesti palvellut palokärry. Silloin tällöin näköpiiriin ilmaantui tarjokkaita autoja, joita käytiin mittailemassa. Sopivaa ”vaihtaria” ei vain tullut vastaan. Sitten silmien eteen tupsahti Yaran käytössä ollut Mercedes-Benz. Eikä mikään takatuuppari, vaan ihan pesunkestävä neliveto!
”Mersussa” on letkut, suuttimet, sammuttimet ja raivauskalusto. Kaikille palokuntalaisille löytyy asianmukaiset sammutusasut, kypärät ja saappaat. Vesitykki on edessä ja vesipumppu takana. Ja tietysti moottorisahatkin, Sami käy läpi lisävarusteluetteloa, jota ei ihan mistä tahansa Nettiauton ilmoituksesta löydä.
Pillit ja valotkin on, jos keikkaa pukkaa. Tositilanteita paloautolle ja sammutusryhmälle ei ole vielä onneksi tullut. Sami kuitenkin muistaa erään tilanteen, jossa yksi sahan trukeista syttyi tuleen. Neuvokas hakeauton kuski huomasi palon ja hälytti palokunnan Suonenjoelta paikalle.
Kuvassa vasemmalta alkaen: Juha Väätäinen, Kari Snellman, Jake Fräntilä ja Ari Suihkonen.
Meillä syntyy linjastolla paljon palolle suotuisaa raaka-ainetta, kuten purua. Kitka voi nostaa lämmöt korkealle, kun puru kasaantuu pyörivien laakereiden väliin. Linjaston huoltotöiden yhteydessä hitsataan ja käytetään rälläkkää. Kipinä voi sytyttää palon pitkänkin ajan jälkeen. Tämän vuoksi meillä on erikseen nimetyt palovahdit hoitamassa jälkitarkkailun, Sami kertoo.
Koronaviruksen vuoksi kokoontumisia on ollut hetkellisesti vähemmän, mutta toiveikkuutta harjoituskertojen lisääntymisestä on. Myös yhteistoimintaa Suonenjoen kaupungin palokunnan kanssa voisi tulevaisuudessa kehittää.
Sami rohkaisee lopuksi kaikkia palokuntatoiminnasta kiinnostuneita olemaan aktiivisesti yhteydessä häneen. Uudet kasvot ovat porukkaan lämpimästi tervetulleita.
Seuraava Piimäpostin juttu ilmestyy tammikuun lopussa. Ota meidät seurantaan Instagramissa– ja Facebookissa, niin pääset lukemaan ja katsomaan lisää puuhiamme, historiaamme ja tarinoitamme ensimmäisten joukossa.
