Paljon piimää ja hyvä idea
Idea Iisveden Metsä Oy:n syntymästä vie meidät vuoteen 1923, kun paikalliset maitotilalliset halusivat ryhtyä hyödyntämään lähiseudun metsien kaunista, hartaasti kasvanutta ja lujaa antia muidenkin iloksi.
Lieneekö lempinimi ”Piimä” vakiintunut juuri siitä, että perustamiskokous pidettiin paikallisella osuusmeijerillä? Sellaistakin on huhuttu, että isännät pöydän ääressä olisivat olleet itse sangen kovia Piimän ystäviä.
Kerrotaan, että kaupallisten tavoitteiden lisäksi yhtiön papereihin kirjattiin myös pyrkimys edistää ”järkiperäistä metsätaloutta ja metsänsuojelusta osakkaidensa metsämailla”, joka näkyi auliina avituksena esimerkiksi siementen, taimien ja metsänhoitotarvikkeiden hankinnassa.
Puuta vieritettiin savotalta veteen ja uitettiin pitkin jokia Jauholahden pohjukkaan, mutta työhön olisi joutuisampikin konsti. Nimittäin höyrylaiva!
Sellainen yhytettiinkin Ruotsista konkurssiin menneeltä telakalta. Tuskinpa silloin kukaan olisi arvannut, miten harvinaisesta paatista on kyse:
Martin-niminen englantilainen orpopoika oli tullut setänsä konepajalle Dordrechtiin Hollantiin 1870-luvulla oppipojaksi. Hän osoittautui hyvin lahjakkaaksi insinööriksi ja piirsi vuonna 1875 koneen, joka oli rakennettu V:n muotoon. Näitä V-koneita on olemassa vain kaksi kappaletta. Meidän ostamamme laivan kone on näistä kahdesta alkuperäisin ja vanhin, kuvaili hankitun S/S Metsän nykyinen omistaja ja kippari Esko Härö höyrylaivan harvinaisuutta Piimäpostille.
Höyrylaivoista Iisveden Metsä Oy:n palveluksesta pitkäikäisin oli kuitenkin Tapio, jonka viimeisenä päällikkönä toimi Olavi Jauhiainen. Tai ”Ooppera-Olli”, niin kuin häntä paikallisella tasolla kuulutaan muisteltavan.
Rossi muistaa kippari Jauhiaisen ”humumiehenä”. Iisvedellä kerran ihmeteltiin, miksi Tervosta jo kauan sitten lähtenyt laivaa ei kuulu tai näy jo Iisvedellä. No, miehistö oli sillä kertaa päättänyt jäädä Kekkolansalmen lavalle tansseihin!
Rossi näki lähietäisyydeltä myös Iisveden Metsän koneellistumisen ensiaskeleet 1960-luvulla:
Bomanin Kauko (entinen pitkäaikainen työnjohtaja) rupesi tekemään trukkitarhaa. Ostivat Valmet-traktorin ja siihen etukuormaajaan trukkipiikit. Sain ruveta koneella siirtelemään pieniä paketteja, puoli metriä kanttiinsa. Vuonna 1968 ostivat pyöräkuormaajan, Tracknikin. Sillä tehtiin kaikki työt ja hevonen jouti pois, Rossi muistelee uuden historiikin sivuilla.
Ikuinen kesäpoika ja postityttö
Pitkäikäisyys on ollut työurana läpi vuosikymmenten Iisveden Metsä Oy:n kiinteä leimamerkki. Ari Väätäisen tie yli 45 vuoden pituiseen kanssakäymiseen Piimän kanssa alkoi jo vuonna 1978.
Ensimmäiset kesähommat lautatarhalla ovatkin jääneet itseään ”ikuiseksi kesäpojaksi” mainostamalleen Väätäiselle hyvin mieleen:
Ensimmäinen työviikko oli kuormitusporukassa. Meitä oli neljä miestä siinä. Minä olin sen viikon aikana joka päivä kuin uitettu koira, kun läksin kotia. Ne tekivät testin, kun olin nipun päällä vastaanottamassa. Kolme miestä työnsi sieltä ylhäältä tavaraa niin paljon kuin ehtivät. Ei siinä äkkinäinen osannut laittaa tavaraa nippuun, vaan kasat levisivät. Perjantaina tuumasi vanhin miehistä, Arvo Jauhiainen: Kyllä sinusta poika sahamies tulee, kun et lähtenyt kesken viikon kotia, Väätäinen muistelee sahurikastettaan Ikiliikkujassa.
Hallintojohtaja Kirsi Hämäläisen työura alkoi vuonna 1980 ”postityttönä”. Työtehtäviin kuuluivat esimerkiksi yhtiön pankkiasioiden hoitaminen, kahvinkeitto hellalla ja hakevaunujen tarkastus. Koputtelemalla junan vaunuun kuuli, onko vaunussa jo tavarat sisässä vai ei.
Täsmällisyys on tänäkin päivänä Hämäläisen työpöydällä näkyvissä oikein asettuvina desimaaleina esimerkiksi laskukoneena, jolla hän saattaa näpytellen tarkistaa jonkin laskutoimituksen. Piimäpostille Hämäläinen kertoi, että se auttaa nykyaikaisen taulukkolaskentaohjelman rinnalla hahmottamaan, miten johonkin lopputulokseen päästään.
Esihenkilöään Helvi Hakkaraista Hämäläinen muistelee historiikissa näin:
Hakkarainen oli hyvin tarkka ja vaativa, mutta ihmisenä hyvin mukava. Hyvin tulin toimeen hänen kanssaan. Ei sellaista asiaa ollut, mitä ei olisi voinut lähteä kysymään. Hän jaksoi aina auttaa ja paneutua muiden ongelmiin.
Junan vaunujen koputtelu työtehtävänä katosi 1990-luvulle tultaessa, kun tavarantoimitukset päätettiin siirtää lopullisesti rekka-autojen kyyditettäviksi.
Keskuskauppakamari muisti Hämäläistä ansiokkaasta työurastaan suomalaisen elinkeinoelämän hyväksi kultaisella elämäntyömerkillä vuonna 2021.
Uudistaja nimeltä Virtanen ja sitoutuneet ihmiset
Kyröskosken, Iisalmen ja Uimaharjun sahatöiden kautta Iisveden Metsä Oy:n johtoon tuli vuonna 1989 puuteollisuusinsinööri Matti Virtanen. Virtasen tehtävänä oli modernisoida Iisveden Metsä Oy:n toiminta aikaansa vastaavaan uuteen iskuun.
Suomessa meni samana vuonna yhteensä 50 sahaa konkurssiin, kun me investoimme uuteen Veisto Oy:n sahakoneeseen. Kun pankit kyselivät meiltä, mitä edellytyksiä menestykselle meillä muka on, niin mainitsimme osaamisen, sitoutuneen henkilökunnan ja hyvät liikenneyhteydet, Virtanen muisteli Piimäpostille uudistumisen käännekohtia vuonna 2023.
Onnistumisen kannalta elintärkeänä asiana Virtanen pitää edelleen sitä, että omalla tontilla puhkuttiin yhteen hiileen ja pidettiin yhtä.
Henki oli koko ajan hyvä ja työntekijät yrittivät parhaansa. Yrityksen kehittäminen olisi ollut paljon hitaampaa, jos olisi ollut hankalampaa työntekijöiden kanssa, Virtanen toteaa uudessa historiikissa.
Seuraavat 100 vuotta ja ”Record Breakers Club”
Arvoisa lukija. Olet varmaankin huomannut, että tätä tarinaa ei olisi olemassa ilman periksiantamattomia ihmisiä. Kaikkia metsissä, lautatarhoilla, toimistossa, johdossa, ratissa ja linjalla.
Iisveden Metsä Oy:llä on tänä päivänä asiakkaita 25 eri maassa ja säännöllisesti maltilla kasvanutta, tiheäsyistä savolaista kuusitavaraa hankkii hankkeisiinsa noin sata asiakkuutta.
Jotain asiakasuskollisuudesta kielii, että Keski-Euroopasta oltiin nykyisen tuotantojohtajan Sami Juntusen heiton mukaan valmiita tulemaan satamalakkojen aikaan hakemaan tuotteet vaikka itse. Vain paras, terve ja pienioksainen laatu kelpaa italiassa. Hehän ovat tokaisseet Iisveden laadun passaavan jopa itselleen Julius Caesarille!
Nykyisen toimitusjohtajan, Tommy Lindströmin aikaan Iisvedellä on tehty uusia investointeja yli 25 miljoonalla eurolla ja tuotantomäärät ovat moninkertaisesti suuremmat kuin koskaan aiemmin sahan historiassa. Mikä on hänen mielestään resepti tällaisiin tekoihin?
Raaka-aineeseen ja ihmisiin tämä työ oikeastaan keskittyy. Kun nämä ovat kunnossa, pitäisi kyllä pärjätä. Tehdään hyvää tuotetta ja löydetään sille oikeat asiakkaat, jotka haluavat ostaa meiltä lisää, Lindström summaa historiikin sivuilla.
Henkilökunnan t-paidan selustassa komeilee tänään teksti ”Record Breakers Club”. Se antanee osuvaa osviittaa siitä, että 100-vuotinen tarina on valmis jatkumaan myös seuraavat sata vuotta. Muistot ovat valmiit siirtymään opeiksi ja uusiksi mahdollisuuksiksi tuleville Piimän Sahan sukupolville.
Tässä oli kaikista onnistumisten ja kriittisten hetkien vuosista ja kertomuksista vain pieni pintaraapaisu. Koko Iisveden Metsä Oy:n väki toivottaa sinulle antoisia lukuhetkiä uuden historiikkimme parissa!
Lataa ja ilmainen ”Iisveden Ikiliikkuja”-historiikkimme tästä
