Nykynuorisokin tietää sen – Istutettu taimi hymyilyttää vähintään kahdesti
Lapinlahdelta kotoisin oleva metsäpalveluasiantuntijamme Santtu Korhonen oli palstalla metsänistutuspuuhissa ensimmäisen kerran jo 90-luvun loppupuolella, kun hän kokosi kasaan pukurahojaan ylioppilasjuhlia varten.
Paikka oli reilun kilometrin päässä ja kuljin siellä pyörällä taimia istuttamassa. Silloin metsät istutettiin vielä kuokalla ja avojuuritaimilla. Nykyisin apuna käytetään pottiputkea ja paakkutaimia, Korhonen muistelee ja tuumaa käyneensä myöhemminkin ihastelemassa nuoruuden aikaansaannostaan kertaalleen.
Korhosen oma poika kiteytti kerran pienenä isänsä mukana raivaustöissä kulkiessaan metsänhoidon hienouden:
Hän totesi minulle, että tässä hommassa näkee oman kätensä jäljen välittömästi. Kun istutat taimen, siitä tulee heti hyvä mieli. Toisen kerran sitten myöhemmin, kun näet sen istuttamasi metsän todella kasvaneen, Korhonen kiteyttää.
Hän on huomannut sahalle järjestelemiensä koululaisvierailuiden kautta, että samaa kasvun paloa on syttynyt upeasti seuraavallekin polvelle:
Keväällä eräs ysiluokkalainen nuorukainen kysyi minulta, olisiko meillä metsänistutustöitä. Hänen suvullaan on kyllä metsiä, mutta heillä kaikki taimet ovat jo maassa kasvamassa. Heitin pari mieleeni tullutta ehdotusta ja hän saikin ehdotusteni pohjalta itselleen kesätyöpaikan. Myöhemmin kuulemastani palautteesta päätellen, hommat olivat hoituneet oikein topakasti, Korhonen kiittelee nuorisoa aktiivisesta otteesta.
Yksivuotiaat yllättävät metsänomistajankin
Korhonen liittyi ”Piimän” rivistöön vuonna 2022 ja vastaa Iisveden Metsä Oy:n metsäpalveluiden ja metsäenergiayhteistöiden toteutuksesta. ”Piimän” uudistamispalvelulla metsänomistaja saa omalle tilanteelleen passeleimman ratkaisun uudistustöiden tarpeisiinsa.
Jotkut metsänomistajat tilaavat meiltä taimet ja hoitavat itse istutus- ja muokkaustyöt. Toiset haluavat muun palvelun istutusta lukuun ottamatta ja kolmannet koko uudistamisprosessin istutustöineen. Tyypillisesti metsänsä luona tai lähistöllä asuvat ihmiset haluavat hoitaa istutustyön itse, Korhonen listaa palvelun kolme tasoa.
Tavallisimmin uudistamispalvelua kokonaispakettina käyttävät Korhosen mukaan sellaiset metsänomistajat, joilla on itsellään joitain rajoitteita metsänhoidolle. Metsäsijoittajalla kyse voi olla välimatkasta tai oman ajan tehokkaasta käytöstä. Jollakin rajoite saattaa liittyä terveydentilaan.
Millaiset asiat ovat Korhosen mielestä metsänomistajille entuudestaan tuttuja ja mitkä asiat keskusteluissa toisinaan yllättävät?
Minusta ihmisillä on tosi hyvin tietoutta metsänuudistamisen velvollisuuksista. Puun ostajana työskennellessäni en muista yhtään kertaa kuulleeni, että joku ei olisi tiennyt sitä. Yksivuotisten taimien laatu on yllättänyt monet positiivisesti, Korhonen heittää esimerkkeinä.
Hän on itse tehnyt omissa metsissään testejä istuttamalla yksi- ja kaksivuotisia taimia samaan aikaan ja seurannut, miten ne pärjäävät toisiinsa verraten. Hän on itsekin ollut yllättynyt, miten hyvin syksyllä istutettu yksivuotinen taimi menestyy. Millaiset ovat hyvän taimen tuntomerkit?
Taimi on hyvä silloin, kun juuri-versosuhde on tasapainoisen hyvä ja paakun juuret ovat maata kohti hyökkääviä. Eivät käpertyneitä. Tummempi väri taimella on myös parempi kuin hailakka. Hailakkuus kielii veden ja ravinteiden saannin epätasapainosta kasvatuksen aikana, Korhonen syventää.
Istutustyön tilaava asiakas saa Iisveden Metsältä taimet aina valmiiksi. Silloin istutettavan taimen laatu on voitu varmistaa koko toimitusketjun ajan ja pottiputkesta pulpahtaa mättääseen aina mahdollisimman priima kuusinuorikko. Tyypillisesti tilatut istutustyöt koskevat muutamia hehtaareita suurempia istutusaloja.
Erilainen, mutta sitäkin energisempi nuori nimeltä kuusentaimi
Kuusentaimi on koivun ja männyn vastaavaan verrattuna niin sanotusti ”erilainen nuori”, sillä se kestää istutuksen talvea vasten erinomaisesti. Syksyä Korhonen pitää suotuisana ajankohtana taimenistutuksille käytännöllisestäkin syystä:
Syksy tasapainottaa sopivasti koko vuoden metsänhoitotyötä, koska istutus on silloin kevään hommista pois, hän tuumaa.
Tänä syksynä lähimetsässä kuvatulla istutusvideolla Korhonen tokaisee toisenkin, erityisesti työn lupsakkuuteen vaikuttavan syyn: Syksyllä ei ole otsalta hikikarpaloita silmiin norottavaa 30 asteen hellettä tai hyttysiä parveilemassa niin, ettei eteensä juuri näe!
Neulaset syövyttävät lämpölaitosten kattiloita. Jos vihreinä kasalle ajetut hakkuutähteet ovat isossa kasassa, se on kuin jättikokoinen lämpenevä komposti. Tiedän sattuneen tapauksia, joissa tähteet ovat syttyneet auton kyydissä tuleen, Korhonen havainnollistaa.
Avonaisella palstalla sirisee ja versoo elämän runsaus
Korhosen mielestä on pelkästään hyvä asia, että luontoarvot otetaan metsänhoidon suosituksissa nykyisin huomioon, vaikka sanalla ”avohakkuu” onkin tunteita pintaan nostattava kaiku:
Avonaisella palstalla käyskennellessä huomaa paikan monimuotoisuuden, kun kuulee heinäsirkkojen siritystä, näkee perhosia, vadelman versoja ja puolukan varpuja. Vanhassa kuusimetsässä kasvaa korkeintaan mustikan varpuja, jotka eivät edes kovin montaa mustikkaa tee. Siellä on niin pimeää. Metsien muutokset eivät näy vuodessa tai kahdessa, vaan pitkällä aikavälillä. Niin karua kasvupaikkaa on vaikeaa löytää, ettei metsä siihen kasvukeinojaan tavalla tai toisella löytäisi, Korhonen juttelee kokemuksiaan ja pohdintojaan.
Maanmuokkaus antaa luonnon omille siemenille uusia mahdollisuuksia. Näin palstalle saadaan istutetun taimen lisäksi samalla muutakin elämää kasvamaan, Korhonen vinkkaa lopuksi.
Metsän uudistamiseen liittyvissä kysymyksissä Korhonen suosittelee ottamaan rohkeasti yhteyttä metsäosaston väkeen, joka on paikallisen metsänhoidon ja metsien tuntemuksen pienoiskokoinen tietotoimisto.
Seuraavaa Piimäpostia odotellessa voitkin lukea tarkemmin metsäosaston arjesta ja palveluista tästä .