mennessä IIS-admin | loka 9, 2023 | Markkinointiviesti
Vuoden 2022 lokakuussa Sahateollisuus Ry:n toimitusjohtajan tehtävissä aloittanut Tino Aalto oppi jo lapsuudenkodissaan seuraamaan keskustelua yhteiskunnallisista aiheista. Karjalan evakkoihin lukeutuvan isoisänsä elämänasenteen evästämänä, hän on nyt mukana...mennessä IIS-admin | syys 25, 2023 | Markkinointiviesti
Iisveden Metsä Oy:n saha on harvinainen suomalainen teollisuuslaitos. Se on selvinnyt sotavuosista ja ankarista talouskriiseistä säilyttäen kohta lähes 100 vuotta saman nimensä, tuotantopaikkansa ja omistuspohjansa. Tarina olisi voinut päättyä jo toisenlaisiinkin...mennessä IIS-admin | syys 11, 2023 | Markkinointiviesti
Juho Palokankaan opinnot Kuopion sähköalalla eivät poikineet koskaan leivänsyrjää kaapelien ja pikasulakkeiden maailmasta. Ainoaksi jääneestä vuodesta ”mualiman navalla” jäi kuitenkin tuomisiksi vapaa-ajan tiiviisti täyttävän Flying Flick Knives-rockyhtyeen tarina....mennessä IIS-admin | elo 28, 2023 | Markkinointiviesti
Rautaa ylös yhteistyön tuella – Haastattelussa RautU Voimailu ja penkkipunnerruksen Euroopan mestari Anton Nykänen Iisveden Metsä Oy:n trukkikuski Kalle Hänninen ja rautalampilainen lehtori Jani Tuovinen päättivät perustaa voimailuseuran vuonna 2020. Nyt reilut 3...mennessä IIS-admin | elo 14, 2023 | Markkinointiviesti
Metsää työkonttorinaan pitävän Valtteri Kutvosen metsätiedeopiskeluiden harjoittelut ovat vieneet hänet savolaisen havumetsän ytimeen. Mistä Kutvonen antaa kiitosta Helsingin Yliopiston opetusstrategialle ja miten hän päätyi harjoitteluun juuri Iisveden Metsä Oy:lle?...elo 29, 2022
Santtu Korhonen on hurauttanut Lapinlahdelta Iisvedelle käynnistelemään uutta työpäivää. Hän näyttää älypuhelimensa ruudulta kuvaa, jossa puun lehdistö hehkuu punaisena.
Näytin tätä kuvaa kerran yhdelle kaverilleni. Sanoi, että onpas siinä komea ruska. Minä sitten siihen tokaisin, että ei se ole mikään ruska. Se on punaleppä, Santtu heittää.
Erilaisten puulajien kasvattaminen on Korhosen intohimoinen harrastus. Hänellä on tälläkin hetkellä kasvatuksessaan yli 100 eri lajia. Mm. villiomenapuu, joka on harvinainen ja uhanalainen luonnonlaji.
Isäni oli metsuri. Luonto on tuntunut aina omalta paikalta olla ja rauhoittua. Olen aina tykännyt hoitaa metsiä, Korhonen sanoo.
Korhonen aloitti keväällä työt Iisveden Metsä Oy:n metsäosaston operaatiojohtajana. Mitäs sellainen toimenkuva pitää sisällään?
Minun vastuullani ovat metsäenergiaan ja metsänhoidollisiin töihin liittyvät toimenpiteet. Siihen kuuluu esimerkiksi yhteydenpitoa tehtaiden kanssa. Oikeat poltettavat tuotteet löytävät tiensä oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan, Korhonen kuvailee
Peruskoulun jälkeen Santulla oli mielessään kaksi urasuuntaa: Puolustusvoimat tai metsäala. Kainuun Prikaatin harmaissa metsäala veti lopulta pidemmän korren.
Tampereella opiskellessani huomasin paikkakuntien väliset murre-erot. Kun kysyin kaveriltani ”oletko pihassa?”, niin minulle vastattiin, että ”En. Kun tulin juuri sisälle”, Korhonen muistelee hymyillen.
Opiskeluaikanaan, Santtu pääsi näkemään erilaisen metsänhoitokulttuurin, kun talkoovoimilla kerätyillä varoilla lähdettiin Kanadaan ja Malaspina Universityn vieraaksi.
Se oli hyvin silmiä avaava kokemus. Kanadassa tehdään todella paljon käsityötä. Siellä puita ei katkota määrämittaan metsässä niin kuin meillä Suomessa. Siellä saattaa olla vain yksi kokonainen puu kuljetusauton kyydissä. Minä näin esimerkiksi auton, jonka kyydissä oli vain neljä puuta, Korhonen avaa kokemustaan.
Hän toteaa, että Suomessa metsänhoito on hyvissä käsissä.
Täällä metsälaki velvoittaa perustamaan kaadetun metsän tilalle uuden. Kotimainen puu on hyvä raaka-aine jo siksi, että sen voi käyttää kokonaan hyödyksi. Siitä ei liukene mikromuoveja veteen, Korhonen listaa puun hyviä puolia.
Kotimainen puu kasvaa sadevedellä, toisin kuin puuvilla. Sitä joudutaan keinokastelemaan.
Puusta saa tehtyä myös kaikkea kaunista. Minulla on esimerkiksi kotimaisesta puusta tehtyjä paitoja. Jos suomalaisesta puusta valmistettaisiin enemmän tekstiilejä, niitä ei tarvitsisi tuoda Suomeen Aasiasta, Korhonen toteaa.
Metsän parissa työskentely on sosiaalista puuhaa. Iisveden Metsällä työkavereiden kasvot olivat jo entuudestaan tuttuja. Puhetta riittää, mutta mitä työkaveritkaan eivät Korhosesta vielä tiedä?
Santtu tuumii pitkän tovin, sillä hän on omien sanojensa mukaan hyvin avoin. Mutta sitten vastaus löytyy:
He eivät ehkä tiedä, että olen Suomen mestari. 4H-yhdistys järjesti aikoinaan puhetaidon Suomen mestaruuskisat. Aihe oli vapaamuotoinen. Monet pitivät puheen harrastuksistaan. Minun aiheenani oli tietysti erikoispuut,Santtu muistelee.
Palkinnoksi rapsahti 500 vanhaa mummonmarkkaa ja itsensä näyttelijätärsuuruus Ulla Tapanisen kirjoittama mestaruusdiplomi. Se koristaa edelleen Korhosen vanhan huoneen seinää.
Puista on paljon iloa.
Seuraavaa Piimäpostia odotellessa, lukaise sahurina työskentelevän Jani Silkkolan mietteet puolen millin tarkkuudesta ja mikä hupaisa joukkuelaji vetää hänet joka kesä kotiseudulleen Vesannolle.
Pysy kuulumisista perillä ja ota meidät seurantaan Instagramissa ja Facebookissa.
elo 16, 2022
Touko- ja kesäkuussa Piimän sahan arkea on seurattu tiiviisti linssien läpi. Nyt halutaan ottaa selvää ja näyttää näyttävästi muillekin, millaisia mahdollisuuksia työura metsäalan, sahateollisuuden ja Iisveden Metsä Oy:n parissa tarjoaa.
Tukkilajittelun puolella sijaitsevan parkkipaikan autorivistöön on ilmestynyt kummajainen. Musta pakettiauto, jonka kyljessä komeilee sana ”BrainyDay”. ”Aivokas päivä”.
Tulitaistelijan varustukseen sonnustautunut Sami Matilainen tervehtii maskinsa ja sahan paloauton ratin takaa samalla, kun hän peruuttelee liekkien kauhuksi hankittua ”johtotähteä” takaisin pilttuuseensa.
Mitä kummaa Piimänkadulla on tänään oikein meneillään?
”Olkaa hyvä!”, kajahtaa korkea ja hieman tenorivoittoinen ääni, joka lähettää matkaan keltaisissa huomioliiveissä astelevan Jouni Vehviläisen, jolla näkyy piimätölkki oikeassa kädessään.
”Tiedätkö sinä, mikä tämä piimäpurkki on?”, hän utelee Samilta, jolla ei ole vastauksen perusteella harmainta aavistustakaan koko asiasta.
Seuraavaksi herrat lähtevät astelemaan tukkilajittelun suuntaan.
Jouni Vehviläinen opiskelee Karelia Ammattikorkeakoulun Värtsilän Kampuksella metsätaloutta. Hänen metsätalousinsinöörin opintojensa ohjelmaan kuuluu toimihenkilöharjoittelu, jota hän on käymässä läpi Iisveden Metsä Oy:n palveluksessa.
Olen ollut aiemmin jo kolmena kesänä täällä töissä. Porukka on entuudestaan tuttua, Vehviläinen taustoittaa.
Suonenjoelta kotoisin olevan Jounin mukaan, metsän parissa työskentely on hyvin luontevaa, kun on lähtöisin maatilalta. Metsä on ollut aina lähietäisyydellä.
Monelle nuorelle tämä ala on vieras. Harva edes ymmärtää, mitä kaikkea metsäala tarkoittaa. Mahdollisuudet ovat hyvin monipuoliset ja opiskelu antaa valmiudet työskennellä hyvin erilaisissa tehtävissä, Vehviläinen avaa.
Vehviläiselle tarjoutui tuhannen taalan paikka auttaa uravalintojaan pohtivia nuoria tutustumaan sahateollisuuden ja metsätalouden arkeen, kun Iisveden Metsä Oy:n tuotantojohtaja ja Vehviläisen harjoittelun ohjaaja Jussi Rossi sai idean tosi-tv-henkisestä sarjasta.
En ole aiemmin ollut mukana missään tuotannoissa. Kun kuulin tästä ideasta Jussilta, niin eihän siitä voinut kieltäytyä, Vehviläinen hymyilee.
Ensimmäinen tulikaste pääosaroolissa ja linssin edessä on sujunut Vehviläisen mukaan varsin mutkattomasti. Tuotantoryhmän ohjaaja, Samuli Hahl on antanut ennakkoon Vehviläiselle kotitehtäväksi harjoitella itsenäisesti kuvattavana olemista.
Videoprojekteissa on tosi tärkeää, että saa jännityksen laskemaan ja kuvattavan rentoutumaan. Täällä on hommat menneet tosi hienosti, kun on valmistauduttu hyvin ja on päässyt tutustumaan porukkaan, Hahl kommentoi.
Iisveden Metsä Oy:n väestä rooleissa tullaan näkemään Vehviläisen, Matilaisen ja Rossin lisäksi mm. metsäosaston Eero Riipinen ja Santtu Korhonen. Myönteinen suhtautuminen projektiin kuvastaa hyvin henkeä, jonka Vehviläinen mielellään vahvistaa.
Tämä on hyvä tilaisuus kertoa Iisveden Metsä Oy:stä työnantajana. Porukka on hyvin yhteistyökykyinen. Ajatellaan yhdessä koko firman etua, Vehviläinen kuittaa.
Seuraavan purkitetun pätkän jälkeen lähdetään kahvitauolle palopäällikön määräyksellä. Menomatkalla valvomosta kohti seuraavaa etappia Vehviläinen ja Hahl suunnittelevat, miten GoPro-kameran saisi kiinnitettyä linjastolla liikkuvaan tukkiin.
Seuraavana päivänä kuvaukset jatkuvat Vuorelan kuusimetsissä, johon yhteistyökumppaniksi on saatu mukaan Matti Tossavainen Ky ja Kalla Forest Oy.
Sarjan nimi on vielä hetken aikaa mysteeri, mutta se paljastuu pian. Ensiesitys on luvassa syksyllä Iisveden Metsä Oy:n sosiaalisen median kanavissa.
Ota seurantaan Facebook- ja Instagram – ja pysyt perillä!
Seuraavaa Piimäpostia odotellessa, voit lukea, mitä Kalle Hännisen
työpäivät trukin puikoissa ja sahan lastauskentällä tuovat tullessaan.
elo 1, 2022
Jani Silkkola tervehtii terämiehen kopilla kädellään uteliasta kulkijaa. Hänen normaali työpisteensä on hallin toisesta päästä löytyvä sahurin koppi, mutta nyt hän on tuuraamassa parasta aikaa terämiehen kesälomaa.
Keskittynyt haukankatse on teräholkkien ja terien asetuksissa. Tarkistus koneen näytöltä ja pian oikeat palaset löytävät toisensa. Kaikki on valmiina työstöön.
Piti hieman tehdä korotuksia jakopaloihin, Jani huikkaa.
Terien asetukset ja reagointikyky ratkaisevat paljon, kuinka hyvin asiakkaan toiveeseen pystytään vastaamaan.
Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten, sahatavaran vaatimukset eivät olleet läheskään yhtä tiukkoja. Nyt tilaaja odottaa poikkeuksetta parasta mahdollista lujuutta, täsmällistä sopivuutta ja kaunista ulkonäköäkin.
Meillä on olemassa koneella sahauslistat, joiden mukaan terät säädetään ja tavaraa sahataan. Sahaus voidaan suorittaa jopa 0,5 millimetrin väleillä. Joskus ihan miettii, mikä järki siinä on. Mutta kyllä siinä on. Erittäin suurikin, Silkkola kuvailee pikkutarkkuutta pieni virne suupielessä.
Jos puolikasta milliä mallaa sormien välillä, etusormi ja peukku eivät paljon toisistaan irtoa. Hieman kauempaa, eroa ei voi edes silmällä havaita!
Yleensä säädöt tiedetään yhden päivän varoitusajalla. Meidän tavassamme on se hyvä puoli, että valmistettavalle tavaraerälle on ostaja valmiiksi tiedossa. Eli ensin myydään ja sitten vasta tehdään. Pienimmillään teemme vaikka yhden kuorman, jos se on asiakkaan tarve, Silkkola kuvaa toimintatapaa.
Jani Silkkolan tie Iisveden Metsä Oy:n sahurin koppiin sai alkusysäyksen, kun 90-luvulla talonrakennuspuolen työtilanne notkahti. Jani oli juuri samoihin aikoihin valmistunut alan koulusta.
Päädyin ensin Keitelepohjassa sijainneelle parrusahalle kuorintahommiin. Sitten Timber Team (eli nykyinen FM Timber Oy) perusti uuden sahalaitoksen Pihtiputaalle. Kävin sahausalan ammattitutkinnon samalla, kun siellä sitä sahaa rakennettiin, Jani muistelee.
Keski-Suomen visiitti jäi neljän vuoden mittaan. Sitten veri veti takaisin Savoon ja Finland Laminated Timber Ltd:n liimapalkkitehtaalle, joka toimii Iisveden Metsä Oy:n naapurina ja toisena lähiseudun suurtyöllistäjänä.
Sahuri ja terämies toimivat työparina. Sahurin työ on teollisella sahalla hyvin pitkälle prosessien valvontaa. Janin työura Piimän sahalla alkoi vuonna 2015.
Terämiehen kanssa olemme siitä lähtien yhdessä kehittäneet prosesseja paremmiksi. Meidän pääasiallinen terätoimittajamme Keski-Euroopasta on ollut tosi aktiivisesti mukana kehittämässä meille sopivimpia teriä, Silkkola antaa kiitosta työparilleen ja yhteistyökumppanille.
Jani mainitsee, että Iisveden Metsä Oy oli terätoimittajan ensimmäinen sahateollisuuden asiakkuus. Oppimista on tapahtunut paljon puolin ja toisin.
Vaikka Jani Silkkola tunnetaankin työporukassa lupsakkana huumorimiehenä, niin yhdestä asiasta hän ei vitsaile:
Me haluamme muuttaa täällä käsityksiä koko tästä sahaamisesta. Siksi olemme valmiita kokeilemaan uusia ideoita.
Silkkola on kotoisin Vesannolta. Paikkakunnalta, joka tunnetaan myös Reiskafutiksen MM-kisapaikkana.
Se on hupaisaa puuhaa. Kerran päätin potkaista puolesta kentästä. Tossu lähti jalasta. Maalivahti sai kyllä tossun kiinni, mutta pallo livahti olkapään vierestä maaliin, Silkkola muistelee naureskellen.
Onkohan tällainen ”MM-futis” suomalaisten itse itselleen petaama bravuurilaji? Jania kysymys huvittaa.
Kyllä se saattaa olla. Virosta tulee kyllä yllättävän kovia joukkueita. Muuten osallistujat ovat ympäri Suomen. Hopea on toistaiseksi paras saavutus Kerkonkosken porukallemme. Olisi mukava pelata joskus finaalissa toista rautalampilaista joukkuetta vastaan, Jani toteaa.
Liikuntaharrastukset ovat Janille muutenkin tärkeitä. Parasta hänen nykyisellä asuinpaikkakunnallaan eli Rautalammilla ovat lukion punttisali ja savolaiset immeiset.
Nuorempana juoksin kilpaa. Tykkään juosta kesällä, hiihtää talvella ja retkeillä. Etelä-Konneveden kansallispuisto tarjoaa hyviä juoksuhetkiä, josta ei kommelluksiakaan puutu, Jani listaa.
Jani Silkkolan työ on vahvasti mukana ruudulla myöhemmin syksyllä julkaistavassa reality-videosarjassa, joka esitetään Iisveden Metsä Oy:n sosiaalisen median kanavissa.
Seuraavaa Piimäpostia odotellessa, lue mitä sahan lastauskentällä trukkia ajavan Kalle Hännisen työ pitää sisällään.
Ota meidät seurantaan Instagramissa ja Facebookissa.
kesä 27, 2022
Kesäaurinko paistaa ja iltapäivä on alullaan. Aurinkolasien takaa katseellaan tervehtivä Kalle Hänninen on tullut iltavuoroon lastaamaan asiakkaiden kyytiin oikeita lautapaketteja. Työkaluna on KALMARin uudenkarhea punainen trukki, jonka koppia koristaa erilaiset peilit ja nappulat.
Työergonomia on tosi tärkeää. Tässä trukissa on esimerkiksi kädensijassa miniratti, minkä ansiosta ei tarvitse koko päivää kurotella isompaan rattiin. Menee niskat ja hartiat muuten tosi äkkiä jumiin, jos 8 tuntia pyörittelet rattia, Kalle valottaa uuden trukin hyviä puolia.
Raskaat koneet ovat Kallelle monipuolisesti tuttuja. Välillä työkalu vaihtuu pyöräkuormaajaan.
Samanlaiset öljythän näissä samoja periaatteita noudattaen kiertää, Hänninen tuumii.
Metsäkoneen ohjaksissa Kallen saattoi tavata vielä vuoden 2021 alussa. Neljän vuoden jälkeen tuli olo, että homma on nyt nähty.
Kuulin tuttavilta, että täällä sahalla voisi olla kesäksi hommia. Ensin mentiin kesätöissä ja sitten sopimusta jatkettiin, Kalle muistelee siirtymistään Iisveden Metsän lastauskentälle.
Onnistuneeseen kuorman lastaukseen tarvitaan kolmiulotteista hahmotuskykyä. Kun tapit ovat tiukat ja laakerit kunnossa, nostoissa ei tule viiden sentin heilumisliikkeitä.
Lähetystrukkia ajaessa pakettien kasaaminen oikeaan järjestykseen on haastavaa. Meillä on onneksi hyvin ammattitaitoista väkeä, Kalle viittaa työkavereihinsa Joni Turkkaan ja Ari Suihkoseen.
Yhteinen kielikin aina löydetään, vaikka kuljetusliikkeiden rekkojen kopeista alkaa virtaamaan kansainvälisempää puheensorinaa.
Viimeistään viittomalla ja elehtien, Kalle naurahtaa.
Kalle Hänninen oli mukana perustamassa voimannostoseuraa Rautalammille. Voimannostossa kehittymisen ja tulosten parantamisen pohjana toimii nousujohteinen treenaaminen ja terveet elämäntavat, kuten riittävä uni.
Voimannostokisoissa olen muutaman kerran käynyt. Enemmän se on sellaista itseään vastaan kilpailemista, Hänninen tokaisee.
Itsensä haastaminen heijastuu myös työssä. Kallen mielestä työn parasta antia on oman kehittymisen huomaaminen. Aina jonkun asian pystyy tekemään nopeammin tai helpommin.
Täällä ei ole sellaista komentamista komentamisen perään. Kun keksit jonkun hyvän idean, miten tuotantoa voi tehostaa, sitä tuetaan ja siitä palkitaan, Kalle iloitsee.
Metsätalouden insinööriopinnot kiinnostavat tulevaisuudessa metsän parissa hyvin viihtyvää Kallea, josta tuli myös perheenisä tänä kesänä.
Kysäisen Kallelta, näkyykö koneiden tai autojen sielunelämä vapaa-ajalla. Tuning kuului harrastusten kirjoon nuorempana. Laitettavat autot olivat hyvin klassisia käyttöautoja.
Volvo 740. Sitten oli vanhoja Mersuja. Yksi ”Väyrynenkin”, jossa oli 750 000 kilometriä mittarissa. Se ei oikein lähtenyt mihinkään, Kalle muistelee tallissa piipahtaneita projekteja.
Rammstein ja Metallica antavat mukavasti raskasta vauhtia arkeen. Kyseiset bändit ovat pysyneet Kallen soittolistoilla jo vuosikausia. Mutta kunnon kiireeseen toimii parhaiten tekno.
Kun laittaa tahdin kiihtyessä korvanappiin Pendulumin pyörimään, niin eiköhän sillä muutaman prosentin saa lisää tehoa irti, Kalle kuittaa hymyillen.
Horisonttiin ilmestyy asiakkaan rekka. Aika keskittyä nostamaan seuraavaa pakettia maailmalle.
Seuraavaa PIIMÄPOSTIA odotellessa, voit lukaista, mitä hoitoalan kolmivuorotyöstä sahan konttoriin hypännyt Minttu Markkanen on tykännyt uudesta työstään ja mikä on hänen vapaa-ajan bravuurinsa. Pääset lukemaan artikkelin TÄSTÄ.
Seuraa meitä myös Facebookissa- ja Instagramissa.
kesä 21, 2022
Kaikki kävi vähän kuin ”vahingossa”. Valmistuin vuonna 2020 kirjanpitäjäksi oppisopimuksella. Sellainen opiskeluvaihtoehto oli hyvä ratkaisu, koska en tunnista olevani oikein sellainen ”kouluihminen”. Mieheni äiti sitten mainitsi konttorilla käydessään uusista urasuunnitelmistani. Siitä sain kutsun tulla kahville. Tapaamisen jälkeen, Hämäläisen Kirsi soitti jo muutaman tunnin päästä takaisin ja pyysi tulemaan sopimuksen tekoon, Minttu kertaa työsuhteen alkua.
Markkasen puheessa paistaa lämmin tyytyväisyys päivätyötä kohtaan, sillä kolmen eloisan poikalapsen äidillä liikkuvia osia riittää. Pojista vanhin pelaa ahkerasti lentopalloa Suonenjoen Vasaman ringissä. Lisäksi hän käy yhdessä keskimmäisen veljensä kanssa Kuopion Konservatorion järjestämässä musiikkileikkikoulussa.
Miehelläni Janilla on ”Mäkisen Kone”-niminen bändi, jossa hän laulaa ja soittaa kitaraa. Se on sellainen duo. Sieltä kumpuaa perheeseen musikaalista puolta, Minttu taustoittaa.
Mintun omaan harrastukseen ja bravuuriin eli leipomiseen päästään tutustumaan tarkemmin haastattelun lomassa. Juttutuokio kun on sopivasti sattunut hänen syntymäpäivälleen.
Pienet työkavereiden leikkisät vihjailut kakkukahveista ovat muuttuneet todeksi, kun Minttu on pyöräyttänyt tarjolle kääretorttu-mallisen kakun, jota koristavat pensasmustikat ja mansikat.
Suonenjokihan tunnetaan ympäri Suomen mansikasta. Mikä muu näillä seuduilla ilahduttaa Nuutilansuolta kotoisin olevaa Minttua?
Lasten kannalta, reitit joka paikkaan on tuttuja ja lyhyitä. Liikkuminen on helppoa, kun ei tarvitse parkkimaksuja maksella. Venepaikkaa ei tarvitse jonotella. Kaiken saa hyvin helposti, Minttu kuvaa.
Saapunut kesä lisää veneilyn määrää Mintun perheessä. Vesillä vierähtää joskus koko päiväkin, jos käytössä on asuntolautta.
Sahalla tapahtuva työ ja elämä on avautunut täysin uudella tavalla Mintulle. Hän ei ole oikeastaan edes ajatellut koskaan aiemmin, mitä sahalla tehdään.
Täällä näkee hyvin monipuolisesti erilaisia työtehtäviä, kun auttelee ja tuurailee vuorotellen eri ihmisten töitä. Paanasen Annan työparina tarkastan kuljetusten numeroita ja täyttelen rahtikirjoja. Eniten olen tietokonehommissa tekemässä laskuja. Tallennan laskuja ja erilaisia sopimuksia, Markkanen valottaa työpäivien sisältöä
Edellisessä Piimäpostissa yli 40 vuotta kesiä sahalla touhunnut Ari Väätäinen halusi kysyä Mintulta, mitä hän on tykännyt Iisveden Metsä Oy:n meiningistä?
Työtehtävät vaihtelevat sopivasti ja työilmapiiri on savolaisen rempseä. Se erityisesti ilahdutti, kuinka kaikki oli valmiina heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Tarvittavat ohjelmat, koneet, sähköpostit ja tunnukset olivat heti käytössä. Töiden aloittaminen oli tosi sujuvaa, Markkanen iloitsee.
Seuraavaa Piimäpostia odotellessa voit lukea Ari Väätäisen työstä ja mistä punaiseen työhattuun liittyvä legenda on peräisin tästä.
Ota myös Facebook- ja Instagram-tilimme seurantaan.
touko 25, 2022
Mökiltä on vesimittari mennyt vaihtokuntoon. Ari Väätäinen on käväissyt Suonenjoelta hakemassa uudet tarvikkeet juuri ennen juttuhetkeämme. Joskus asiointireissut sujuivat pyöräillen. Nykyisin mennään enemmän autolla.
Tämä Iisvesi on ollut aikanaan virkeä kylä. Täällä oli monta kauppaa. Lappalaisen kenkäkauppa ja Immosen vaatekauppakin, Ari Väätäinen muistelee.
Iisveden Metsä Oy:n kunnossapitojohtajana työskentelevä Ari viihtyy hyvin Rieponlahdella sijaitsevalla mökillä.
Paikka on vain 30 kilometrin päässä kodista. Vesille tulee lähdettyä usein työvuorojen jälkeenkin. Yleensä olen järvellä sen aikaa, kun syömäkalat ovat kasassa. Joskus reissut voivat kestää työpäivänkin mitan, kun oikein viihtyy, Ari kuvaa mökin roolia omassa elämässään.
Kalastuksesta ei tietenkään osaa puhua kysymättä tärkeimpiä: Eli miten on tärpännyt ja mitä kalastusniksejä Väätäisellä on valttikortteina hihassaan?
Nyt on noussut hyvin kuhaa ylös. Parhaat apajat on vain etsittävä. Sekin vaikuttaa, sataako vai paistaa. Karikko-uistimet uivat hyvin 4-5 metrissä ilman lisäpainoja, Väätäinen summaa omia vinkkejään.
Ari Väätäinen on syntynyt 500 metrin päässä nykyisestä Tapiolan kodistaan. Muutto Käpylän omakotitalosta takaisin kotimaisemiin ja työpaikan naapuriin tapahtui vuonna 1988.
Sattui tulemaan myyntiin vanha halpa mökki. Tähän taloon ei tullut silloin edes vettä. Siitä sitten pikkuhiljaa laiteltiin paikkoja. Lautatavarana on käytetty tietysti taattua Iisveden laatua, Väätäinen kuvailee paluuta lapsuuden seudulle.
Työmaa on sijainnut jo viiden vuosikymmenen ajan viereisellä tontilla. Aiemmin rengasliikkeessä työskennellyt Ari kyseli armeijasta päästyään vuonna 1978 kesähommia silloiselta työnjohtajalta, Kauko Bomanilta.
Tänä vuonna on jo 44 vuotta menty näin. Minä olen meillä sellainen ikuinen kesäpoika, Väätäinen virnistää.
Saha on hyvin kiinteä osa Väätäisten kotialbumia monessakin mielessä. Joskus aikoinaan, Ari innostui viljelemään mansikkaa viereisellä tontilla, joka oli ”Piimältä” vuokralla.
Silloin raivasin lepikot ja poltin pajukot. Ilmoitin palokunnalle, että jos joku soittelee, niin älkää tulko, Minä se vain olen. 2005 mansikanviljely alkoi käydä pienelle viljelijälle raskaaksi. Tuli kaikkia EU-kuvioita. Siihen se homma sitten loppui, Väätäinen muistelee.
Arin mummo on ollut sahalla palo- ja yövahtina. Isä oli mukana kuormien teossa ja taaplauksessa, kunnes jäi ansaittujen eläkepäivien viettoon 1990-luvulla.
Nykyisin kaksi muutakin perheenjäsentä on sahan korjaamolla töissä ja yksi lapsista on käynyt siellä koneasentajan tutkinnonkin, Ari listaa sahan paikkaa perheen arjessa.
Väätäinen on ehtinyt olla työurallaan vuosikymmeniä erilaisissa luottamustehtävissä. Esimerkiksi Pääluottamusmiehenä 20 vuotta ja työsuojeluvaltuutettunakin 30 vuotta.
Olen ehtinyt olemaan nyt kolmen toimitusjohtajan aikana talossa töissä ja aina on saatu sovittua kaikki asiat paikallisesti. Luottamus ja yhteisymmärrys on kunnossa, Ari kiteyttää kokemuksensa henkilöstön edustamisesta.
Väätäisen mielestä sahalla seurataan markkinaa ja uudistetaan laitteistoa markkinan tarpeiden mukaan. Huolto- ja kunnossapito-osaston on pysyttävä kehityksen tahdissa. Siten laitteita osataan huoltaa ja tarvittaessa korjata.
Meillä on minusta hyvin kehitysmyönteinen johto. Lindströmin Tommy tuli toimitusjohtajaksi Helsingistä vuonna 2006. Minun mielestäni Tommy on kyllä enemmän savolainen kuin me savolaiset itse, Ari heittää keskinäisestä ymmärryksestä ja hörähtää kepeään nauruun.
Väätäinen on harrastanut sulkapalloa yli 30 vuoden ajan. Hän muistelee, että Jussi Tiirikka sai hänet aikoinaan houkuteltua Iisveden Kirin porukkaan, joka kokoontui pelaamaan kahtena iltana viikossa.
Nykyisin meillä on töistä sellainen 6-7 hengen porukka, jonka kanssa pelataan Iisveden koululla torstaisin ja sunnuntaisin. Siinä saa mukavasti hien pintaan ja pääsee sen jälkeen kotiin löylyihin. Kyllä minusta tuntuu sille, että pelaaminen on auttanut pysymään hyvässä kunnossa, Ari avaa sulkapallon parhaita puolia.
Henkilöstöjohtaja Kaisa Uuttu halusi tietää, kuinka napataan kaikki verkon yli vauhdikkaasti viuhuvat lyönnit. Miten siis on?
No siten, että laittaa mailan vaan eteen, Ari vastaa kysymykseen lyhyesti ja pilke silmäkulmassa.
Punaisesta lippalakista on tullut toinen Väätäisen tavaramerkki. Mikäs tarina sen takana on?
No ei oikeastaan mikään. Se on vaan ollut kymmenkunta vuotta nyt päässä. Jos laittaisin jonkun toisen hatun päähän, niin joku kuitenkin tiedustelisi minulta, että missäs se punainen hattu on. Hattuja on vielä parikymmentä jäljellä. Olen luvannut joskus, että olen töissä niin pitkään kuin niitä riittää. Mutta ei se taida ihan pitää paikkaansa, Ari veistää.
Ari toteaa lopuksi, että töissä on paljon mukavampaa, kun ei olla hampaat irvessä. Huumori pitää mielen virkeänä ja auttaa jaksamaan.
Seuraavaa PIIMÄPOSTIA odotellessa, voit lukaista, mitä mieltä henkilöstöjohtaja Kaisa Uuttu on Iisveden Metsä Oy:n menestystekijöistä. Pääset juttuun TÄSTÄ.
Lue myös tarkemmin, mitä Arin ja muiden Piimänkadun moniosaajien työpäivä sisältää TÄSTÄ.
Seuraa meitä myös Facebookissa ja Instagramamissa .
touko 17, 2022
Aurinko hellii Iisveden kylää. Keli on kuin morsian, kuten joskus tavataan sanoa. Vain muutamia pilvilauttoja matkustaa taivaalla. Kello on pian kaksi iltapäivällä ja sahalla on vuoronvaihto.
Piimänkadun tuotantohallien keskellä on teltta ja maasturi. Mitään wunderbaumeja ei tarvita, kun ilmanala tihkuu kuusen tuoksua. Lautapaketeista on syntynyt grillipaviljongin ympärille hevosenkengän muotoinen rakennelma. Sen äärelle kohta pysähdytään pieneksi hetkeksi syömään yhdessä hyvin.
Suonenjokelainen, amerikkalaisen Top Chef-kilpailun finaalista maailmanlaajuisesti kuuluisaksi tullut keittiömestari Stefan Richter, on kuumentamassa pariloita. Menussa on irlantilaisia possuvartaita, tartar-kastike ja saksalainen perunasalaatti.
Saksalainen perunasalaatti on asteen parempaa. Ei mitään majoneeseja, vaan hyvät liemet. Hyvät öljyt ja sipulia, Richter luettelee.
Kun vartaat ovat löytäneet lautasille, Iisveden Metsä Oy:n toimitusjohtaja Tommy Lindström astelee paviljongin eteen lausumaan muutaman sanan tilaisuuden tarkoituksesta.
Haluaisin puhua teille tänään hieman tämän yhtiön kehittämisestä. Miten asioita pohditaan ja miten niitä hoidetaan. Meiltä on tähän asti puuttuneet alas kirjatut arvot, jotka näkyvät yhtiömme päivittäisessä toiminnassa, Lindström alustaa.
Sitten hän avaa liivinsä. Liivin alta paljastuu t-paita, jossa on firman logo ja otsikkona lukee ”YHDESSÄ PAREMMIKSI”. Sen alla lukee arvot:
Me pohdimme porukalla, mikä tätä meidän tekemistämme kuvastaa. Tähän päädyimme. Teemme täällä parempaa maailmaa yhdessä. Meidän on muistettava, että ei ole yhtä ainoaa tapaa toimia. Meidän pitää ottaa toisemme huomioon. Meidän pitää muistaa kuunnella ja arvostaa toisen ratkaisutapoja. Pidettävä tämä koko ketjumme mahdollisimman lujana, Lindström avaa arvojen filosofiaa.
Lindströmin puheessa korostuu toisen kunnioitus useita kertoja. Käyttäydytään toista kohtaan, niin kuin haluttaisiin itseä kohtaan käyttäydyttävän.
Maailma ei pysy paikallaan. Toivoisin, että me miettisimme täällä joka päivä, mitä me voimme tehdä fiksummin ja helpommin. Helppous ei ole mikään synti. Se tarkoittaa yleensä samalla tapaa tehdä tehokkaammin. Muistaisimme joka päivä avata suumme ja puhua ajatuksemme. Mitä työkaluja tai ohjelmia kenties tarvitaan. Näillä eväillä olemme pelissä mukana myös seuraavat 100 vuotta, Lindström niputtaa arvojen merkitystä koko yhtiön tulevaisuudelle.
Lopuksi hän kiittää kaikkia hyvästä työstä toivoen, että arvojen lanseeraus otetaan vastaan hyvänä juttuna.
Hän mainitsee myös, että kerrankin oli puhe, jossa ei tullut edes yhtään vitsiä – mikä on hyvin luontevaa osoittamaan yhtiön tapaa olla yhdessä arjessa: Hommia tehdään tosissaan, mutta aina mukana pieni positiivinen pilke silmäkulmassa.
Näinhän me olemme tehneet täällä asioita koko ajan. Mutta se on hyvä, että tätä tapaa tehdään nyt myös näkyväksi, kommentoidaan puhetta kuulijoiden joukossa.
Uutena henkilöstöjohtajana maaliskuussa aloittanut Kaisa Uuttu lausuu lopuksi muutaman sanan. Hän toivottaa kaikki mahdolliset ja mahdottomaltakin vaikuttavat ideat tervetulleeksi, miten työtä, turvallisuutta ja henkilöstön hyvinvointia voidaan edelleen tukea ja kehittää.
Jaahas, eiköhän lähdetä sitten takaisin töihin, kuuluu tuumaus ja väki purkaantuu trukkien, radiopuhelimien, näyttöjen, linjojen ja sahojen ääreen tekemään sitä, mistä Iisveden Metsä Oy on maapallon toisellakin puolella kuuluisa.
Yhdessä paremmiksi. Eikä edes satanut.
Piimäposti kävi tutustumassa tammikuussa työn kulkuun ja tapasi mm. ”Sensein”, nykyaikaisen sahurin ja yhtiön ”Nakkikoneen”. Pääset lukemaan lisää tästä.
Tule mukaan seuraamaan meitä Facebookiin ja Instagramiin .
touko 13, 2022
ESITYSLISTA
– tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2021
– hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä
– tilintarkastuskertomus
– hallintoneuvoston puheenjohtajan palkkio (aikaisemmin 3300 €/vuosi)
– hallintoneuvoston jäsenten kokouspalkkio (aikaisemmin 160 €/kokous)
– matkakustannukset valtion matkustussäännön mukaan.
Erovuorossa
– Reijo Karttunen
– Markku Miettinen
– Kari Mölkänen
-ehdolla varsinaisiksi tilintarkastajiksi KHT-yhteisö Ernst&Young vastuullisena tilintarkastajanaan KHT Mervi Markkanen
Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous päättäisi valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 20 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta.
Osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla yhtiön ja osakkeiden myyjän sopimalla markkinahinnalla. Hankkimisvaltuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
touko 3, 2022
Sahan keskeltä löytyvän konttitoimiston juurelle on kevään mittaan ilmestynyt jiirisirkkeli ja kuukulkija. Työnjohtorakennus on saanut yläkerran, johon on hiljattain muutettu.
Iisveden Metsä Oy:n uutena henkilöstöjohtajana aloittanut Kaisa Uuttu ottaa ovella uteliaan koputtelijan iloisesti vastaan. Kahvit napataan alakerran kahviautomaatista.
Saa kaikki kahvinsa lämpimänä, kun ei jää keitetyt kahvit pannuun seisomaan, Uuttu tokaisee automaatin parhaan puolen.
Kaisa Uuttu on lähtöisin Suonteen kupeen maalaismaisemista ja nykyinen koti löytyy Suonenjoen kylältä. Ja mikäs tällä seudulla on asuessa ja pysyessä, kun kaikki on hyvin lähellä.
Suonenjoki on siitä hirveän kiva paikka, että täällä ihmiset ovat hyvin auttavaisia. Jokainen tuntee toisensa. R-Kioskilla käydessä melkein tiedetään, mitä on hakemassa ja muut autoilijat tietävät, minne suuntaan laittaa päälle vilkun, Uuttu kuvailee asuinyhteisön elämää.
Suonenjoen kaltaisessa pikkukaupungissa luonto on läsnä myös ihan kylän ytimessä. Takapihalla kaikuu moniäänisenä lirkuttava lintujen kevätkonsertti.
Minusta metsä on ääretön rikkaus monella tavalla. Se antaa meille puuta hyödynnettäväksi ja jatkojalostukseen. Uutta puuta kasvaa taas tilalle, Uuttu sanoo.
Iisveden sahan henkilökunta on Kaisalle entuudestaan tuttua, sillä hän työskenteli samojen ihmisten kanssa jo työterveyskumppanuuden parissa.
Halusin siinä tehtävässäni silloin tutustua tarkasti asiakasyrityksiini, että voisin mahdollisimman hyvin tukea ja auttaa terveys- ja turvallisuusasioiden kehitystyössä, Uuttu kertoo toimintatapaansa aiemmassa roolissaan.
Tämän vuoden tammi-helmikuun kohdalla erään yhteispalaverin jälkeen, Uuttu sai sitten puhelun toimitusjohtaja Tommy Lindströmiltä, joka ehdotti hyppyä ”Piimän” omaan vahvuuteen.
Tämä työnkuva on hieman leijuva käsite. Jokainen ymmärtää, mitä kaupan kassa tekee. Henkilöstöjohtamisessa on kyse työntekijöiden tukemisesta. Henkilöstön tyytyväisyys ja hyvinvointi ovat mittareita yrityksen tehokkuuteen ja toimivuuteen. Heille luodaan mahdollisuudet onnistua työssään. Kun ihmiset lähtevät töistä, he eivät ole aivan lopussa. Heillä on jaksamista huolehtia vielä läheisistään ja itsestään, Kaisa Uuttu linjaa.
Uutun mielestä kiire on hyvästä, kun on positiivinen tekemisen meininki. Mutta ei silloin, jos se on kroonista selviytymistä.
Työelämän nykyisistä vaatimuksista ja tehokkuustavoitteista käydään jatkuvasti vilkasta keskustelua eri medioissa. Kaisa Uutun mukaan, henkilöstöjohtamisessa ei ole kyse niinkään numeroiden ja lukujen tuijottamisesta, vaan siitä, että ihmiset voivat hyvin.
Työelämässä ihminen unohdetaan ihan liian usein. Se näkyy uupumuksena ja sairaslomina. Maanantaina saatetaan miettiä kotona, että miten voisi olla tämän päivän poissa. Porukka vaihtuu koko ajan, Uuttu kuvailee valitettavasti niin monen työpaikan normaalia arkea.
Ihmiset viihtyvät ja pysyvät työssään, kun he tuntevat tekevänsä arvokasta työtä, jolla on merkitystä. Arvostus ja kiitos säteilee motivaatioon.
Kun ideoita otetaan vastaan ja ihmistä kuunnellaan, silloin ei tarvitse lähteä hakemaan muutosta mistään muualta. On mahdollisuus oppia ja kouluttautua lisää, Uuttu korostaa.
Iisveden Metsä Oy:n kaltaista yritystä Uuttu ei muista vielä koskaan nähneensä. Hänen mukaansa Piimänkadun tontilla on kaikki mahdollisuudet menestyvälle liiketoiminnalle.
Täällä on todella poikkeukselliset ja kattavat henkilöstöedut. Minulta on tultu jo monta kertaa kysymään, tykkäänkö olla täällä töissä ja miltä paikka on tuntunut. Parhaillaan suunnittelemme yhteistä retkeä. Johto on äärimmäisen kiinnostunut ja ymmärtäväinen henkilöstöään kohtaan, Uuttu kuvaa ensimmäisten kuukausien kokemuksiaan.
Hän on käynyt myös kokeilemassa jo Iisveden koulun torstai-illan pelivuorolla, miten sulkapalloporukan vauhdissa pallot pomppivat.
Muistan pelanneeni viimeksi sulkapalloa polvenkorkuisena mökillä, mutta kyllä jokunen pallo meni verkon toisellekin puolelle. Sen kyllä haluaisin tietää, että miten otetaan ne ”Sensein” 120 km/h nopeudella verkon yli tulevat lyönnit, Uuttu naureskelee.
Kysytäänpä lopuksi vielä uudelta tulokkaalta muuta nopea kysymys ja mitä niistä tulee ensimmäisenä mieleen:
Leimikko – Kaisan vastaus: Lautatavara
Kuusi – Kaisan vastaus: Onhan se Suomen hienoin puulaji
Taimi – Kaisan vastaus: Uuden alku
Pokasaha – Kaisan vastaus: Mehtätyöt
Iisvesi – Kaisan (täydellinen) vastaus: Savon helmi
Seuraavassa Piimäpostissa Ari Väätäinen antaa vastauksen, miten viuhuva sulkapallolyönti selvitetään. Kuulemme samalla myös, millainen tarina hänen päässään matkaavalla mystisellä punaisella hatulla on.
Ennen seuraavan numeron ilmestymistä, voit tutustua koppariimme Anna Paanaseen tästä.
Lue myös hallintojohtajamme Kirsi Hämäläisen uratarina ja miten konttorityö on muuttunut 80-luvulta tähän päivään tästä
.
Tule mukaan seuraamaan Instagram-tiliämme (käynnissä on piimän bongauskisa 30.6.2022 saakka – palkintona polttopuita!) ja Facebook-sivuamme.
huhti 19, 2022
Kirsi Hämäläisen katse on harjaantunut havaitsemaan jopa pikkuruiset erot laskutoimituksista. Hän on ollut näköalapaikalla kokemassa konttorityön mullistukset yli 40 vuoden ajan. Miten entisajat ja nykyisyys poikkeavat toisistaan ja mikä samankaltainen hyvä on kestänyt ajan hammasta?
Kirsi Hämäläisen katse on harjaantunut havaitsemaan jopa pikkuruiset erot laskutoimituksista. Hän on ollut näköalapaikalla kokemassa konttorityön mullistukset yli 40 vuoden ajan. Miten entisajat ja nykyisyys poikkeavat toisistaan ja mikä samankaltainen hyvä on kestänyt ajan hammasta?
Kirsi Hämäläisellä on hyvin muistissa kultainen 80-luku ja ne hetket, kun hänen ja Iisveden Metsä Oy:n tiet kohtasivat.
Lukion jälkeen ja kirjoitusten päätyttyä, kävin kesätöitä kysymässä. Silloin konttoripäällikkönä toimi Hakkaraisen Helvi. Siitä se ura lähti mukavasti käyntiin postityttönä. Silloin Iisvedelläkin oli vielä kolme pankkia ja kolme kauppaa. Postipankin yhteydessä oli lisäksi Posti, Hämäläinen muistelee kylän tuolloista elämää.
Sahan töissä Kirsi on kirjaimellisesti kuin kotonaan, sillä Iisvesi on hänen synnyinseutunsa. Kotitilalta löytyi pieni metsäpläntti ja muutama kotieläin.
Postien parissa uransa aloitellut hallintojohtaja sai itse vuonna 2021 käteensä kirjekuoren, jonka sisältö tuli kuin puun takaa: Keskuskauppakamari myönsi hänelle yli 40 vuotta kestäneestä työurasta kultaisen elämäntyömerkin. Se on tunnustus vuosikymmenten ansiokkaasta työstä maan elinkeinoelämän hyväksi.
Kirsillä on tänäänkin täysmitallinen työpäivä menossa, vaikka kotoisasti hänen keittiössään pääsiäiskahvin, suklaamunien ja korvapuustin äärellä rupatellaankin.
Muutos alkuajoista nykypäivään on kyllä suuri. Koneellistuminen ja hyvät ohjelmat ovat mahdollistaneet nämä etätyöt. Papereitakaan ei tarvitse nykyisin enää tulostella kuin ihan vain muutamia, hän toteaa.
Toista oli uran alkutaipaleella, kun kaikki hallinnolliset työt hoidettiin käsipelillä.
Meille esimerkiksi soitettiin satamasta ja kerrottiin, että ”teille on saapunut sähkösanoma”. Viesti sitten kuunneltiin, kirjoitettiin paperille käsin ja vahvistettiin takaisin vastaanotetuksi. Sähkökirjoituskoneiden yleistyessä kysyin kerran, että eikö meillekin sellaista voisi jo hankkia. Sitten hankittiin, Kirsi muistelee hymyssä suin pientä tuuppaustaan kehityksen suuntaan.
Kauppaoppilaitoksen opintojen jälkeen, Hämäläisen toimenkuva muuttui laivauksiin ja palkanlaskentaan.
Palkkanauhat olivat sellaisia kapeita papereita, joihin palkat laskettiin käsin. Ei silloin mitään tietokoneita ollut. Laskut näppäiltiin laskukoneilla. Siinä oppi näpyttelemään tarkasti ilman, että tarvitsee edes katsoa koko laskinta, Hämäläinen naureskelee.
Hänen etätyöpisteeltään löytyy edelleen uskollinen ”kalkulaattori”. Se auttaa hahmottelemaan taulukkolaskentaohjelman rinnalla, miten johonkin laskennalliseen lopputulokseen päästään.
Jos työtehtävät ovat monipuolisia nykyisin, niin totisesti sitä ne olivat myös ennen.
Hämäläinen havainnollistaa paperille piirtäen sahalaitoksen pihapiirin ajankulkua. Sahan kupeessa oli entisaikaan myös asuinrakennuksia.
Tien poikki rakentui lajitteluasema. Kaikki tavara tuli ja lähti sahalle silloin hinaajilla, uittamalla ja junilla. Kiskot menivät hake- ja turvekasoille saakka. Siellä kävin koputtelemassa junanvaunujen kylkiä ja päättelemässä, että onko sisällä mitään vai ei. Junanvaunusta piti etsiä ja kirjata numero, että tiesi mikä vaunu kuuluu mihinkin tilaukseen, Hämäläinen kertoo.
Rekat astuivat kuvioihin mukaan 80- ja 90-luvun taitteessa. Samoihin aikoihin uitot loppuivat ja hinaajat Metsä ja Tapio jäivät lopullisesti ansaittujen eläkepäiviensä viettoon.
Hämäläisten poppoosta Iisveden Metsä Oy:n arjessa töitä paiskii Kirsin lisäksi kolme muutakin perheenjäsentä. Kirsin työkaverina hallinnossa toimivan tyttären, Kati Hämäläisen dalmatiankoira Romi on etäkonttorilla päivähoidossa ja viihdyttämässä juttuhetkeämme häntänsä heilutuksella.
Sahan väki on tehnyt keväisin ja syksyisin yhteisiä retkiä, joiden aikana on risteilty tai tutustuttu muihin, Iisveden Metsä Oy:n tavoin historiallisiin tehtaisiin, laitoksiin tai satamiin.
Paljonhan meillä on sahalla muitakin, jotka ovat samasta perheestä. Vanhempia ja heidän lapsiaan. Työnteko on kivaa yhdessä. Meillä ei olla sellaista turhaa tärkeilyä, vaan mutkattomuutta. Keskinäinen ymmärrys on hyvä, Kirsi kuvaa työpäivien tunnelmaa.
Kesätöistä on hyvin usein innostuttu jäämään sahan leipiin pidemmäksikin aikaa. Jopa vuosikymmenien ajaksi.
Tunnetko muuten jo muita sahan moniosaajia, kuten ”nakkikonetta” tai ”senseitä”? Voit lukea heistä lisää seuraavaa PIIMÄPOSTIA odotellessa tästä.
Tutustu myös metsäosastoon. Se on paikallinen metsäasioiden tietopankki. Eero Riipinen kertoo osaston toiminnasta lisää tästä.
Ota PIIMÄPOSTI ja ajankohtaiset uutiset seurantaan sosiaalisessa mediassa Instagramissa ja Facebookissa.
1§
Toiminimi ja kotipaikka
Yhtiön toiminimi on Iisveden Metsä Oy ja kotipaikka Suonenjoki.
2§
Toimiala
Yhtiön toimialana on harjoittaa puunjalostusteollisuutta sekä kaikkea laillista liiketoimintaa.
3§
Suostumus osakkeiden hankintaan
Osakkeen hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan yhtiön suostumus. Oikeus merkitä ja muutoin hankkia yhtiön osakkeita on jokaisella yksityisellä ja yhteisöllä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy hallituksen esittäminä uusina osakkaina merkitsemään ja hankkimaan osakkeita.
4§
Osakkeiden lunastusoikeus
Jos yhtiön Osake siirtyy yhtiön ulkopuoliselle uudelle omistajalle, on siirronsaajan viipymättä ilmoitettava siitä hallitukselle, ja yhtiöllä on oikeus lunastaa osake seuraavilla ehdoilla:
1) Lunastusoikeus koskee kaikkia saantoja.
2) Vastikkeellisissa saannoissa lunastushinta on siirtäjän ja siirronsaajan sopima hinta, mutta kuitenkin enintään EUR 10 /osake. Jos saanto on vastikkeeton, lunastushinta on EUR 10 / osake.
3) Mikäli yhtiö käyttää lunastusoikeuttaan, hallituksen on tehtävä lunastusvaatimus osakkeen saajalle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle.
4) Lunastushinta on suoritettava siirronsaajalle käteisenä rahana, pankkisiirrolla tai pankin varmentamalla shekillä kahden viikon kuluessa lunastusvaatimuksen tekemisestä lukien tai mainitussa ajassa talletettava ulosoton haltijalle.
5) Lunastusoikeutta ja lunastushinnan määrää koskevat erimielisyydet on siirrettävä välimiesten ratkaistaviksi välimiesmenettelystä annetun lain (967/92) mukaisessa järjestyksessä.
5§
Hallitus
Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, ellei asia tämän yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu hallintoneuvostolle. Hallitukseen kuuluu 3-5 jäsentä, joista yksi on toimitusjohtaja sekä lisäksi kaksi varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten toimikausi on kaksi vuotta luettuna varsinaisesta yhtiökokouksesta varsinaiseen yhtiökokoukseen.
6§
Toimitusjohtaja
Yhtiöllä on toimitusjohtaja, jonka tulee hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaan hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa. Hallitus valitsee keskuudestaan varatoimitusjohtajan.
7§
Yhtiön edustaminen
Yhtiötä edustaa paitsi hallitus, toimitusjohtaja yksin, kaksi hallituksen jäsentä yhdessä tai hallituksen jäsen yhdessä hallituksen yhtiön edustamiseen valtuuttaman henkilön kanssa. Hallitus voi antaa edustamisoikeuksia.
8§
Hallintoneuvosto
Yhtiökokous valitsee yhtiön osakkaista kymmenjäsenisen hallintoneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan luettuna varsinaisesta yhtiökokouksesta varsinaiseen yhtiökokoukseen. Hallintoneuvoston jäsenistä eroaa kahtena vuotena kolme ja kolmantena neljä vuoron mukaan. Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan.
9§
Hallintoneuvoston tehtävät
Hallintoneuvoston tehtävänä on
1) Valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa yhtiön hallintoa.
2) Antaa lausuntonsa varsinaiselle yhtiökokoukselle tilinpäätöksen ja tilintarkastuksen johdosta.
3) Kutsua yhtiökokouksen koolle.
4) Valita hallitus ja määrätä hallituksen jäsenten palkkiot. Hallintoneuvoston kokouksissa on hallituksen jäsenillä oikeus olla läsnä ja lausua mielipiteensä.
5) Tehdä metsätalouden edistämiseen tähtääviä aloitteita.
10§
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen ja muiden yhtiön toimintaa koskevien pöytä- ja asiakirjain tulee olla viimeistään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä valmiina jätettäväksi hallintoneuvostolle.
11§
Tilintarkastajat
Yhtiössä on yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Mikäli varsinaiseksi tilintarkastajaksi valitaan hyväksytty tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. Tilintarkastajat valitaan vuodeksi kerrallaan.
12§
Yhtiökokouksen koollekutsuminen
Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava julkaisemalla se viimeistään 2 viikkoa ennen kokouspäivää yhtiön kotipaikassa ilmestyvässä sanomalehdessä tai yhtiön internetsivuilla. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Kaikki mainittuihin asioihin kuuluvat ehdotukset ja asiakirjat on kahdeksan päivän ajan ennen kokousta pidettävä osakkeenomistajien nähtävillä yhtiön konttorissa sen aukioloaikoina. Muut tiedonannot osakkaille on toimitettava samalla tavoin kuin kutsu yhtiökokoukseen.13§
Yhtiökokouksen sisältö
Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallintoneuvoston määräämänä päivänä kuuden (6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Kokouksessa on: esitettävä
1) tilinpäätös ja toimintakertomus
2) hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä
3) tilintarkastuskertomus päätettävä
4) tilinpäätöksen vahvistamisesta
5) toimenpiteistä, joihin taseen osoittama voitto tai tappio antaa aihetta
6) vastuuvapaudesta hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle
7) hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista valittava
8) hallintoneuvoston jäsenet
9) tilintarkastajat käsiteltävä
10) mahdolliset muut kokouskutsussa mainitut asiat.
14§
Äänileikkuri
Osakkeenomistajalla on äänivalta hänen omistamiensa osakkeiden lukumäärän mukaan siten, että
1-2 osakkeesta on 1 ääni
3-5 " " 2 ääntä
6-10 " " 3 ääntä
ja lisäksi jokaisesta seuraavasta 10 osakkeesta 1 ääni. Sen äänioikeus, joka samalla edustaa toista osakkeenomistajaa, määrätään kaikkien hänen edustamiensa osakkeenomistajien yhteenlasketun osakemäärän mukaan.
15§
Yhtiökokouksen puheenjohtajan valinta
Yhtiökokouksen avaa hallintoneuvoston puheenjohtaja, minkä jälkeen kokouksen osanottajat henkilöluvun mukaan valitsevat puheenjohtajan.
16§
Yhtiöjärjestyksen muuttaminen
Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous. Päätös on pätevä vain, mikäli osakkeenomistajat, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista, ovat sitä kannattaneet.