100-vuotias Iisveden Metsä Oy avasi ovensa yleisölle – Näitä asioita ihmiset halusivat sahan elämästä tietää
Piimän tiluksien korkeimmalla kohdalla jo kohta 100 vuotta tähynnyt pääkonttorirakennus on monelle paikalliselle ihmiselle tuttu maamerkki Iisveden miljöössä. Rakennus toimi yhtiön toimitusjohtajien asuntona miltei puolikkaan 1900-luvun vuosisadasta. Tänään pääsemme harvinaislaatuiselle kierrokselle konttoriin Piimäpostin matkassa.
 

Kun Saita tarkoittaa viisaskatseista anteliaisuutta, konttorirahatkin karttuvat perästä

 
”Tavataanko mäellä?” ei ole kysymyksenä sangen vierasta kuultavaa Iisveden Metsän tontilla. Tapaamispaikan sijainti on silloin työporukan kesken selvempi kuin pläkki, vaikka hieman vieraamman korvaan se voisi viitata oikeastaan mihin nyppylään hyvänsä.
 
Ylväänä tonttia tarkasteleva Piimän perintöhistoriallinen ja legendaarinen konttorirakennus viettää kohta omat 100-vuotispäivänsä, sillä rakennusmestari Otto Suihkosen suunnittelema tontin keskipiste valmistui yhtiön käyttöön jo loppuvuodesta 1927.
 
Moni seutukuntalainen on sahan konttorista vähintäänkin kuullut. Moni myös jopa vieraillut, sillä saha on itsessään ollut yli 100 vuotta koko Iisveden alueen työelämän suuri sydän.
 
Alun pitäen sahan toimintaa johdettiin Suonenjoen kirkonkylällä sijaitsevalta Osuuskaupalta käsin. Tarinan mukaan, sahan alkuvuosien investointirahojen niukkuus oli sitä luokkaa, että sahakonekin saatiin hommattua vasta yhden yhtiön osakastilallisen ja hallintoneuvoston jäsenen, karttulalaisen Saitan tilan isännän Paavo Maukosen laitettua omat tiluksensa pankkivekselin pantiksi.
 
Saha oli paikallisten metsänomistajien yhteinen ponnistus jo silloin ja sitähän se on yhäkin yli 400 metsänomistajan voimin.
 
Kertoman mukaan, juuri taloudellisten varojen riittämättömyys oli pääsyynä siihen, miksi oman hallintopytingin pystytys otti aikaa kolmen vuoden verran osakeyhtiön perustamisen perään.

Sami-Petteri Matilainen rimoituksella

Kotoisat on tilukset, lähes puolen vuosisadan takuulla

Kun hieman sinapin sävyä henkivän rakennuksen puisesta etuovesta katsahtaa tänään sisään, aulassa on vastaanottamassa välittömästi arvokas ja samalla hyvin lämpöisä tunnelma.

Kodikkuutta konttorimiljööseen maalaa se tosiasia, että mäellään savolaisten talvien viimat ja suviset auringonporotukset vankkumattomasti kestänyt rakennus toimi yhtiön toimitusjohtajien kotina.

Konttori on remontoitu vuonna 1965, jolloin oman käsitykseni mukaan toimitusjohtajan asunto muutettiin konttoritiloiksi. Silloin toimitusjohtajana toimi Arvo Tanhuanpää. Olettaisin hänen olleen viimeinen toimitusjohtaja, joka asui konttorin alakerrassa. Yläkerrassahan asusti viimeisimmäksi pidempään konttoripäällikkö Helvi Hakkarainen, joka jäi yhtiön palveluksesta eläkkeelle vuonna 1997, nykyisin johtajan huoneesta tavattava toimitusjohtaja Tommy Lindström kertoo.

Lindströmkin toteaa yöpyneensä rakennuksessa muutaman kuukauden verran siihen aikaan, kun hän siirtyi tehtävään vuonna 2006 kapulan eteenpäin ojentaneen Matti Virtasen manttelinperijäksi.

Johtajan kamarin takaseinällä koreilee yhtiötä luotsanneiden aiempien toimitusjohtajien ja hallituksen puheenjohtajien henkilökuvapotretteja. Niistä tarkkasilmäisempi tunnistaa mm. Tapio H. Sivosen, joka oli konttorin viimeisen asukin eli Tanhuanpään seuraaja. Tunnistatko alta muut?

Tuorelinjan iltavuorolaiset: Sami-Petteri Matilainen, Jussi Tepponen ja Jouni Rissanen.

Perinteikkään ja lämpönsä pitävän kakluunin vierelle on oikealle seinälle aseteltu Sanni Sainion taideteos ”Kuusimetsä”, jonka Metsäntuottajat Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sainio ojensi viime vuonna Piimälle 100-vuotisjuhlavuoden huomionosoituksena.

Tuorelinjan iltavuorolaiset: Sami-Petteri Matilainen, Jussi Tepponen ja Jouni Rissanen.

Tilipäivä koittaa, kun konttorin ovi aukeaa…

 
Konttorirakennuksella on monien muistoissa varsin lämmin paikka ihan siksikin, että ovista sisälle astuminen meinasi hyvin usein samalla myös urakoista karttuneen palkkapussin kuittaamista.
 
Menneiden vuosien käteisvarain liikuttelun symbolina näkyy yhä pitkän käytävän päässä sijaitseva yhtiön ikioma kassaholvi, josta kilisevä ja riihikuiva ostospaperi on nyt jo vaihtunut vuosien varrella liudalliseen arkistomappeja. Tätä ”aarrekammiota” pitkäkyntisen tuskin kannattaisi enää vaivautua tiirikoimaan.
 
Sahatoiminnan tilinteon kannalta rakennuksella on tänäkin päivänä hyvin jämpti virka, sillä konttori toimii hallinnon ja myynnin täysvarusteltuna työskentelytilana. Ilman heidän panostaanhan yksikään tilaus taikka asiakasmaksu ei edes kilahtaisi tekoon ja lopulta kassan pohjalle.
 
Konttorilta aamuvarhaisella yhytetyn laskutusjohtaja Kati Hämäläisen mukaan, etätyöskentelykin on nykyisin hallinnon töissä ihan arkipäiväisesti mahdollinen ja käytetty vaihtoehto. Kiitos sähköisten järjestelmien ja modernin tiedon liikkumisen.

Tuorelinjan iltavuorolaiset: Sami-Petteri Matilainen, Jussi Tepponen ja Jouni Rissanen.

Metsäosaston kamarin jälkeinen avara sali palvelee tänään esimerkiksi tapaamisten, sisäisten kokousten tai sahavierailujen kokoontumistilana. Huoneen nurkassa nostalgia ja moderni aika kohtaavat, kun entiselle johtajan työpöydälle asetellussa puhelimien rivistössä on edustusta pyöriteltävästä, kuplamaisen muotoisesta lankapuhelimesta 90-luvun nokialaiseen. Se malli, joka ei pudottamisesta paljoakaan hetkahtanut. Korkeintaan akku irtosi!

 
Työpöydän vasenta vierustaa sisustaa näyttävä ilmakuva sahasta ja edessä näkyy uusinta viestinnän teknologista aikaa kertova ”Iisvesi-Posse Ja Vihreän Aarteen Metsästys”-juliste. Kyseessä on jännittävä saharealitysarja, jonka kaikki jaksot voi löytää tänään älypuhelimellaan Iisveden Metsä Oy:n virallisesta Instagramista tai Facebookista.
 
Lipaston laatikoista löytyy todellisia helmiä. Sieltä voit nostaa kätösiisi albumin, jos toisenkin. Niihin on taltioitu täysin ainutkertaista ja korvaamatonta kuva-aineistoa sahan elämästä ja työn rytmistä kaikkien näiden vuosikymmenten halki!

Tuorelinjan iltavuorolaiset: Sami-Petteri Matilainen, Jussi Tepponen ja Jouni Rissanen.

Harvassa yhtiössä lähitienoilla voisi varmaan ehostaa palaveritunnelmaa lyömällä halkoa uuniin. Konttorinmäelläkään se tuskin olisi enää aito mahdollisuus, vaikka entisaikaan konttorin väen vilut kurissa pitänyt leivinuuni pitääkin kahvihuoneessa taukolaisille edelleen seuraa.

 
Ja vaikka asian tola olisi toisinkin, niin tanakasti ja arvokkaasti mäellään palveleva ja ”K”-kirjainkyltillä karttoihin ja seinustaan signeerattu konttorirakennus tuskin yöpuuta enää satunnaiselle kulkijalle tarjoilisi.

Tuorelinjan iltavuorolaiset: Sami-Petteri Matilainen, Jussi Tepponen ja Jouni Rissanen.

Taloa ylläpitävät energiaratkaisut ovat seuranneet aikaansa ja päivittyneet pitämään arvorakennuksen tasaisessa lämmössä ja ilmanvaihdostakin hyvää huolta.

 
Viimeiseksi epävirallisesti arvelluksi vuorokauden vaihtajaksi sen pellitetyn katteen alla jäänee muinoin paikkaa nukkumasijanaan käyttänyt sahan kunnossapidosta vastaavan paikallisen Tepi-Servicen Teemu Pirkkala.
 
Esittelykierros on tullut päätökseen ja on tullut aika kiittää seurasta. Seuraavaa Piimäpostia odotellessasi, voit lukaista, mitä paikallisten Iisvesi-seuran ja Suonenjoki-seuran väki tarinoi Iisveden historiasta. Miksi paikkaa kutsuttiin myös ”pielavetisten ameriikaksi”? Lue juttu tästä.