Hämähäkkimies on kuuluisasti tokaissut, että ”suuret voimat tuovat mukanaan suuren vastuun”. Näin Iisveden Metsä Oy:lläkin ajatellaan, kun kyse on maailmankuuluun tarkkuuteen ja laatuun tarvittavan työn turvallisuudesta. Piimäposti otti selvää, miten kaikki uudet turvallisuusideat syntyvät ja miten uusien aloitteiden ideointiin myös rohkaistaan.
Uteliaalla ihmettelyllä vastuuta kuulijallekin
Millintarkat terät, tauotta pyörivät laitteet ja tonneja painavat koneet ovat kaikki edellytyksiä sille, että maailma saa maineikkaan lujaa savolaista kuusisahatavaraa käyttöönsä ”Piimän” tuotantolinjaston päässä syntyvistä paketeista.
Sanotaan, että tekevälle sattuu. Paljon tekevälle sattuu paljon. Sahalla tähdätään kuitenkin siihen, että tekeminen kohdistuu 100 % tarkkuudella laatuun ja sattuminen olisi nolla.
Työturvallisuuden kehittämistyötä tiiviisti tekevä henkilöstöjohtaja Kaisa Uuttu kuvailee olevansa työporukan keskellä ”herättelijä” ja ”ihmettelijä”. Mitäs ihmettä se mahtaa tarkoittaa?
Sumennumme omaan arkeemme helposti. Töissä piilevät vaaranpaikat muodostuvat meille itsellemme hyvin tavallisiksi. Olen viettänyt työporukan seassa paljon aikaani ymmärtääkseni paremmin työnteon nykytilanteen. Saatan kysellä täällä ihmisiltä, että ”miksi tämä homma tehdään näin?” tai ”mitäs mieltä olet, voisiko tässä tilanteessa sattua jotakin?”, Uuttu kuvailee itselleen lanseeraamaansa titteliä.
Herättelevä kysymys poikii hänen mielestään kuulijan pääkoppaan enemmän pohdiskelua kuin valmiiksi pureskeltu vastaus.
Uutun puheissa on terää myös käyttäytymispsykologisen tutkimustiedon näkövinkkelistä: Tiedostamattomat rutiinit ja toistot muodostavat yhdessä jopa 95 % kaikesta elämämme sisällöstä (Lähde: Martin, unconscious mental processes 2011). Niissä siis piilevät arjen hienoudet, mutta kääntöpuolena myös riskit.
Sahan luottotrukkikuski Joni Turkalla on näkemys, miksi työtään linjassa tai koneen puikoissa tekevän ammattilaisen ääni turvallisuuden eteen on tärkeä:
Ei kaikkia asioita huomaa millään kukaan sellainen, joka kulkee jostain paikasta ohi vain kerran, hän tiivistää ytimekkäästi.
Korvien välistä asenne – Jopa bonustakin
Työturvallisuuden toimenpiteisiin on viime vuosina tullut Uutun johdolla hyviä uusia kehitysaskeleita esimerkiksi suojavarusteiden ja työpisteiden turvallisuusohjeiden muodossa.
Suojakypärän ja suojalasien käytölle on määritelty yhdessä riskipaikat, joissa suojaimien pitäminen on kaikille pakollista. Työpisteille on laadittu työpistekohtaiset turvallisuuskortit, joiden sisältö on käyty yhdessä keskustellen läpi. Esimerkiksi kesätyöntekijät tai työpisteen tuuraajat voivat käyttää kortteja apunaan turvallisuusasioissa.
Työyhteisössä pyritään nyt aktiivisesti raportoimaan erilaisia työturvallisuushavaintoja ja läheltä piti-tilanteita. Raportoinnille on omistettu sahalla ikioma sähköpostiosoite. Näin tuikitärkeät huomiot eivät pääse hukkumaan muiden saapuvien sähköpostien sekaan. Kuinkahan satoisaa havaintojen keräys on?
Aloitteita tulee meille noin 5–10 kappaletta kuukausittain. Joskus voi tulla enemmänkin. Noin puolet kaikista havainnoista käsitellään turvallisuusasioille perustetussa aloitetoimikunnassa. Toimikunnassa on edustus kunnossapidosta, sähköosastolta ja työnjohdosta. Lisäksi tapaamisiin osallistuu minun lisäksi tuotantojohtaja Sami Juntunen, Kaisa Uuttu valottaa aloitteiden käsittelyn kulkua.
Aloitteet ovat versoneet ja järeytyneet käytännön toimenpiteiksi. Uuttu havainnollistaa niistä kaksi esimerkkiä:
Kimmo huomasi riskitekijän kuivaamoiden välisessä solassa, kun trukki ohitti toistuvasti täydessä lastissaan siivoojien auton. Nyt havainnon ansiosta ei pääse vahingossakaan käymään niin, että kuorma tipahtaisi joskus auton päälle.
Minttu havaitsi, että roskaraapan turvakytkin oli epäkäytännöllisessä paikassa ja sen paikkaa siirretään lähemmäs raapan käyttöpaikkaa käytön helpottamiseksi.
Kaikki voivat seurata käsiteltyjä turvallisuusaloitteita ja kehittämisuutisia digitaalisilta infonäytöiltä, joita löytyy esimerkiksi kaikista taukotiloista.
Turvallisuuskulttuuri on kokenut kasvojen kohotuksen ja tietoisuus sen merkityksestä on selkeästi lisääntynyt. Työporukka on lähtenyt tosi hyvin mukaan huomioimaan erilaisia vaaratekijöitä ja nostamaan niitä esiin. Turvallisuus lähtee ennen muuta asenteesta ja suhtautumisesta, Uuttu toteaa.
Työnjohtaja Sami Matilainen komppaa myös, että ratkaisu turvallisuuskysymyksiin on jokaisen henkilökohtaisten korvien välissä.
Havainnoista myös palkitaan. Muutoinkin, kuin taputtamalla lämpimästi olalle kiitokseksi. Turvallisuusaloitteista nimittäin maksetaan ideakohtainen rahapalkkio ja läheltä piti-tilanteiden raportoinnista tarjotaan lounas.
Palkitsemisella on haluttu osoittaa, että turvallisuusasioiden kehittäminen on koko yhtiötasolla tärkeää ja siksi siihen panostetaan muutenkin kuin pelkällä sanallisella kannustuksella.
Onhan täällä voinut ennenkin sanoa suoraan, jos on ollut vaaratilanteita. Mutta kyllä niitä ideoita varmaan tulee enemmän, kun niistä myös palkitaan. Jos on vain sanonut jotain, se on voinut myöhemmin unohtua. Kun ideat laitetaan ylös, ne saadaan vietyä myös eteenpäin, Joni Turkka tuumii parannuksia.
Rauhoitettu kulttuurikohde nimeltä saha
Tehdasalue pihoineen on riskialtis ympäristö myös sahan ulkopuoliselle kulkijalle. Vaikka 100 vuotta täyttävän Iisveden Metsä Oy:n historia Jauholahden pohjukassa kiinnostaisi kovasti historiallisena ja luontorikkaana kulttuurielämyksenä, niin kyläily sahamiljöössä tulee tehdä aina sovitusti.
Saha-alueelle tuleminen ilman lupaa on kiellettyä. Minulla on tapana noutaa vierailijoita henkilökohtaisesti parkkipaikalta, jos he ovat tulossa esimerkiksi tutustumaan sahaan tai myymään meille mattoja. Tämä on osa meidän vierailijaohjettamme ja toimintakäytäntöjämme, Uuttu napakasti muistuttaa.
Tonneja painavaa pyöräkonetta tukkipihalla päivittäin ajava Kari Snellman on samoilla linjoilla Uutun kanssa.
Jos tukkipinon takaa ilmestyy yhtäkkiä joku lintubongarin pikkuauto eteen, niin kyllä siinä tiedetään, kumpi yhteenotossa häviää, Snellman havainnollistaa esimerkin.
Uutun mielestä nykytilanteesta voi kiitollisena koputella puuta, kun sen suhteuttaa koneiden ja satojatuhansia kuusimotteja käsittäviin vuosituotantomääriin. Isoin kiitos kuuluu kaikille ihmisille, jotka antavat panosta omilla toimillaan ja huomioillaan joka päivä.
Minusta meillä on täällä tosi joustavasti toimiva, idearikas ja kehityshakuinen porukka. Turvalliset työolot ovat työntekijöiden hyvinvoinnin edellytys. Siksi turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen etu ja ensiarvoisen tärkeää, Uuttu summaa loppuun.
Seuraavaa Piimäpostia odotellessa, voit lukaista miten pitkäaikainen hallintoneuvoston puheenjohtaja Ilmari Airaksinen luonnehti 100-vuotiasta Iisveden Metsää yrityksenä tästä.
