Rajatonta sopivuutta, niin lapsena kuin aikuisena
”Ei liian iso. Ei liian pieni. Sopivan kokoinen.”
Näin ytimekkäästi tiivistää kolmosten ja nelosten yhdysluokkaa kipparoiva Keijo Roschier tiedusteluun, mikä tekee Iisveden Alakoulusta vahvan opinahjon lähiseudun nuorisolle.
Meillä kaikki keinotekoiset ikärajat häviävät, kun pienemmät leikkivät isompien kanssa. Liikuntatunneilla saadaan aina pelit käyntiin. Kun samasta perheestä kulkee monta sisarusta täällä oppimassa, niin tunnemme myös perheet. On helppoa tulla toimeen, kun tunnemme kaikki toisemme, Roschier avaa kiteytystään tarkemmin.
Vuonna 1924ja hieman yli 90 oppilaan voimin ensimmäiset sivistyksen versonsa seudulle kasvattanut Iisveden Alakoulu on tullut Roschierille tutuksi myös pulpetissa vuosina 1975–1976.
Olen täältä Iisveden kylältä itse kotoisinkin. Muistan vieläkin hyvin kaikki lapsuuden äänimaisemat. Miten ”Piimän” ja Peuran Sahan pillit puhalsivat merkkiäänensä. Ihmisiä meni ja tuli tasaisena virtana polkupyörillään. Järveltä kuului hinaajien putputusta, hän nostalgisoi syntymäseutunsa henkeä ja rytmiä.
Kitaraa näppäileväksi musiikkimieheksi keskustelussa paljastuva ja vuonna 2008 pestinsä alakoulussa aloittanut Roschier tuumaa, että ihmisten pitkä kosketus ja kuuluminen sahaympäristöön näkyvät tienoolla edelleen vahvasti.
Yhden tutun hahmon nykyisestä Iisveden Metsän henkilöstökokoonpanosta hän yhyttää mieleensä kuin tietokirjan sivuilta:
Minä se olen teidän nykyistä tuotantojohtajaanne Sami Juntustakin opettanut. Hänhän on entisen Suonteen Heimolan Koulun kasvatteja. Sami pärjäsi koulussa kyllä tosi hyvin ja sen voi toki nyt nähdäkin, hän virkkoo hymynkare äänessään.
Kansainvälisesti liikuttava ja taiteellinen 100-vuotias
Iisveden alakoulun satavuotinen taival näkyy vuonna 2024 värikkäästi, vaikuttavasti ja monipuolisesti. Varsinaiset juhlallisuudet osuvat yksiin lukuvuoden päättymisen aikaan, kun yleisölle avoimet ovet on suunniteltu pidettävän 30.5 torstaina ja varsinainen juhlapäivä 1.6 lauantaina.
Ohjelmaan askarrellaan parhaillaan valokuvanäyttelyä, joka koostaa koulun kehityksen askeleita ja muistoja kylän väen ja vierailijoiden näytille.
Meillä on tässä kevään mittaan pohjatöiden teko näyttelyyn vauhdissa ja yritämmekin nyt koko ajan kerätä valokuvia näyttelyyn, Roschier kertoo ja samalla vinkkaa, että kuvia saa ehdottomasti kotialbumeista tarjota lainaan näyttelyä varten.
Paikallisen Suonenjoen Taideseuran kanssa on tarkoitus toteuttaa myös yhteinen projekti, jossa läheinen alikulkutunneli maalataan koulun teemaa ja juhlan henkeä kunnioittavaksi. Tunnelimuraalin julkistamistilaisuus pidetään 28.5 tiistaina.
Taide ja seudulle ominaisleimallinen puun työstö ovat näkyneet merkitsevästi alakoulun elämässä myös kansainvälisten oppilaitosyhteistyöprojektien merkeissä. Maalaisopinahjoon on saapunut vieraita esimerkiksi Espanjasta tai Italiasta. Vastavuoroisesti Iisvedeltä on lähdetty maailmalle tutustumaan sikäläisiin koululaisarkiin.
Mitä maailman opiskeluelämästä on avartunut nuorisolle ja opettajille kansainvälisten projektien parissa?
Lapset ovat tietysti samankaltaisia lapsia maasta riippumatta. Urheilusta löytyy yhteisiä puheenaiheita, kuten Zlatan (Ibrahimovic – tunnettu jalkapalloilija). Joissakin maissa jalkapallolla on iso rooli, kun taas vastavuoroisesti me täällä Suomessa luistelemme. Britanniassa pääsimme kerran seuraamaan kummallista keilailua nimeltään ”skittles”, jossa nuori poika juoksi keiloja pystyyn. Islannissa puun käsittely oli erilaista, kun siellä saarellahan ei ole puita. Meille puut ja puun työstö ovat itsestäänselvyyksiä, kun puuhyllyt notkuvat käytettävästä tavarasta, Roschier luettelee päällimmäiset huomionsa.
Huippuiskussa seuraavaa 100 vaikuttavaa vuotta kohti
Koulut ovat tunnetusti ja tutkitustikin omien seutujensa elinvoiman vankkoja pystypilareita. Perinteikkäiden ja kompaktien kyläkoulujen puolesta sydämellään vahvasti äänestävä Roschier katsoo luottavaisin mielin tulevaan.
Koulurakennus on juuri juhlallisuuksia edeltävän vuosikymmenen varrella remontoitu uuteen huippuiskuun. Tulevana kesänä Iisveden Metsä Oy avustaa myös koulun pururadan ehostuksessa, jolla varmistetaan lisää olosuhteita seudun lasten ja nuorten liikkumisen riemulle. Uuden pururadan avajaisia vietellään juhlasuunnitelmien mukaan 27.5 maanantaina.
Koulun käytävillä ja pihoilla toistuvissa perinteissä voi nähdä myös yhteiskunnallisesti tärkeää ja osallistavaa roolia.
Viikkotasolla perjantaisin järjestettävä peliperjantai ruokkii lähiseudun historiallisesti menestyksekkään urheilun ja elintapoihin juurtuvan arkiliikunnan jatkumoa. Alkusyksyn odotettu kohokohta on oppilaiden keskuudessa oppilaskunnan hallituksen vaalit.
Oppilaat pitävät meillä niitä vaaleja tosi tärkeinä. Vaaleihin tehdään ihan oikeat mainoskampanjat, joihin luodaan valokuvia, julisteita ja iskulauseita. Koulun keskusradion kautta voi kuulla ehdokkaiden radiomainoksia. Äänestämisellä pystymme osoittamaan, että omalla äänellä on merkitystä ja sillä voi vaikuttaa asioiden kulkuun. Kyllä minä uskon, että sieltä hyviä eväitä matkaan tulevaisuutta varten tarttuu, Roschier iloitsee.
Joskus kuulee sanottavan, että koulussa parasta ovat välitunnit. Mikä on muuten ”open” oma näkemys tähän?
No kyllä sanonta pitää minun mielestäni ihan paikkansa. Välitunnit sujuvat täällä meillä niin sopuisasti ja rauhallisesti, että ne antavat opettajallekin sopivasti aikaa ja tilaa haukata hieman happea, hän kuittaa naurahtaen ja tyytyväiseen sävyyn lopuksi.
Iisveden Metsä Oy onnittelee vireää naapuriaan toivottaen pitkää ikää, oppia ja menestystä. Kannustamme samalla jakamaan kuvia koululle ja merkkaamaan avoimet ovet kotiallakoihin jo ylös.
Kuvia Iisveden Alakoulun näyttelyyn voi toimittaa sähköisesti osoitteeseen iisvesi@edu.suonenjoki.fi, koulun Facebook-sivulle tai paperisina Roschierille Iisveden koululle. Kuvat palautetaan omistajille.
Seuraavaa Piimäpostia odotellessa voit lukaista lisää tarinoita, joita Iisveden seudusta kerrotaan viimeisen sadan vuoden ajalta tästä.
