Tiedossa on uuden kasvun siemen
Kotimainen metsäteollisuus työllistää noin 74 000 ihmistä. Käytännössä tällä työntekijämäärällä asutettaisiin noin 11 kertaa Suonenjoen kokoinen paikkakunta. (Lähde: Metsäteollisuus.)
Iisveden Metsä Oy:n työntekijä Jouni Vehviläinen saa pian metsätalousinsinöörin paperit näppiinsä Karelia Ammattikorkeakoulun metsäalan opintolinjalta. Millaisena nuoret näkevät metsäalan Jounin mielestä?
Monelle metsäala on vieras. Harva edes ymmärtää, mitä kaikkea se tarkoittaa. Mahdollisuudet ovat monipuoliset ja opiskelu antaa valmiudet laajasti erilaisiin tehtäviin, Vehviläinen avaa ajatuksiaan.
Koska uuden työvoiman tarve on Iisvedellä tiedossa, nuorten ja alan vaihtajien tietoisuutta on ryhdytty nostamaan avaamalla ovet työpaikan ja työntekijöiden arkeen.
Järjestimme toukokuussa kaksi vierailupäivää Lapinlahden ja Varpaisjärven koulujen kanssa. Vierailut ovat osa maaseutukuntien oppilaitosten omaa yrittäjyyskasvatustyötä, jossa maa- ja metsäelinkeino tehdään tutuksi seuraavalle sukupolvelle.
Jo koronavuosien aikana ideoimme, että voisimme ryhtyä pitämään jonkinlaisia avoimia ovia. Nyt näitä vierailupäiviä on pidetty noin 3–4 kertaa vuodessa, sahan tuotantojohtaja Sami Juntunen taustoittaa.
Liivit päälle ja kierrokselle
Odotamme operaatiojohtaja Santtu Korhosen kanssa kahta bussia tukkilajittelun parkkipaikan vieressä olevassa risteyksessä. Korhonen on toiminut yhteyshenkilönä Lapinlahdella sijaitsevan Matin Ja Liisan kouluun, josta kyydeissä olevat vieraat kohta saapuvat.
Henkilöstöjohtaja Kaisa Uuttu on valmiina ottamassa vieraat vastaan ja jakamassa keltaisia huomioliivejä kaikille.
Saha-alueella liikkumisen turvallisuus ja terveys otetaan tosissaan: Huomioliiveillä varmistetaan, että sahan pihalla liikkuvien työkoneiden kuskit erottavat pihoilla liikkuvat ryhmät helposti. Käteen jaetuilla korvatulpilla varmistetaan, että kuulo on asianmukaisesti suojattu.
Kysäisen eräältä nuorukaiselta, mitä hän odottaa näkevänsä sahakierroksella.
Ainakin paljon kaikenlaista puuta eri muodoissa, on napakka ja pirtsakka vastaus.
Ja hyvin oikeaan se osuu. Tukkikenttä on täynnä noin 100 kilometrin säteeltä sijaitsevista lähimetsistä tuotuja kuusirunkoja, jotka pääsevät lajittelupisteelle kuntotarkastukseen.
Vieraillamme on myös yllättävän tarkka käsitys, kuinka monta tukkia lajittelulaitos saattaa käsitellä yhden vuorokauden aikana.
Olisiko noin 30 000 tukkia, eräs nuorukaisista heittää ja vierestä arvataan 10 000 kappaletta.
Tukkilajittelupisteellä haastateltu sahan monitoimimies Harri Vesterinen paljasti viime syksyn Piimäpostissa, että parhaimpina tuotantopäivinä lajittelupisteestä läpikulkeva määrä on jopa 10 000 tukkia.
Sahausprosessissa irtoavat sivutuotteet eli kuoret, purut ja hakkeet käytetään enimmäkseen lämpöenergian tuotantoon. Vuoden 2022 sivuvirtojen tuotantomäärillä olisi voitu kattaa laskennallisesti noin 2 760 sähkölämmitteisen omakotitalon lämmitystarve (kts. juttu metsäenergiasta)
Tehdasalueen ympäristön tuoksukin tulee monelle vierailijalle yllätyksenä. Tehtaiden miljööt mielletään helposti savuttavina ja haisevina paikkoina.
Iisveden Metsä Oy:n tuotantolaitosten kattojen piipuista virtaava tuprutus on höyrystynyttä vettä ja alueella pystyy jatkuvasti aistimaan nenänpäässään miellyttävän kuusen tuoksun.
Työt tekijäänsä opettavat – tuotantojohtajankin ura alkoi kesäharjoittelusta
Kierroksemme saapuu sahurin kopille. Ryhmän mukana kulkeva opettaja kysyy Kaisa Uutulta linjatyön opiskeluvaatimuksista.
Näihin linjaston töihin ei ole mitään varsinaista opiskeluvaatimusta. Työt opitaan tekemällä. 18 vuoden ikää olemme pitäneet harjoittelijoiden kelpoisuusvaatimuksena, lähinnä turvallisuusasioiden näkökulmasta, Uuttu vastaa
Sahan terähuone on selvästi kierroksen jännittävin elämys. Seinähyllyillä komeilevat terät keräävät katseita ja porinaa.
Yritämme parhaamme mukaan havainnollistaa peukulla ja etusormella 0,5 millimetrin väliä. Se on tarkkuus, jolla sahausprosessin valmis tavara voidaan asiakkaan tilaustoiveesta tuottaa.
Kierroksen päätteeksi siirrymme sahan entiseen höylärakennukseen, jossa komeilee parkissa Iisvesi Rescueksi vihityn sahan vapaaehtoispalokunnan nelivetoinen ”johtotähti”.
Viisi vuotta sitten kesäharjoitteluun Iisveden Metsä Oy:lle saapunut Sami Juntunen tuntee hyvin työuraan liittyvät edut ja kehitysmahdollisuudet.
Nuoret valpastuvat kuuntelemaan tarkkaavaisesti, kun Juntusen esittelypuhe siirtyy palkkaan ja etenemismahdollisuuksiin.
Meillä kesäharjoittelusta lähtien ansaitaan jo 18–19 euron tuntipalkkaa. Esihenkilötehtävissä on eduksi, jos koulussa panostaa matematiikkaan. Etenemismahdollisuudet ovat hyvät, kun omaa kiinnostusta ja tahtoa riittää. Minäkin olin vain 5 vuotta sitten harjoittelija ja nyt jo tuotantojohtaja, Juntunen toteaa
Juntunen myös lisää, että ala kaipaa lisää uusia ja innokkaita nuoria, jotka haluavat kehittää työpaikan kilpailuetua. Hän näkee, että etenkin esihenkilötehtäviin on nykyisin haastavaa saada uusia kykyjä.
Meidän erityispiirteenämme on myös, että omistajat ovat kotimaisia ja paikallisia. Heitä on satoja, joten työn tuottavuus ei perustu muutamien harvojen yksilöiden voitontavoitteluun. Käytännössä kaikki voitot investoidaan takaisin yhtiöön ja tuotannon kehittämiseen, Juntunen jatkaa
Viimeisen kysymyskierroksen jälkeen on aika kiittää hieman yli 30-henkistä vierailijajoukkoa seurasta ja käynnistä.
Varpaisjärven koulun yhdeksäs luokka saapui visiitille heti seuraavan viikon maanantaina.
Molempien retkien järjestymisen mahdollistivat Lapinlahden 4H-yhdistys, Suomen Metsäsäätiö, Lapinlahden Yrittäjät Ry ja Varpaisjärven Yrittäjät Ry. Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille tuesta.
Haluaisitko sinä tutustua sahaan jo nyt? Voit tehdä metsäopettaja Heikki Mannisen suunnitteleman virtuaalisen sahakierroksen.
Katso myös Jouni Vehviläisen tähdittämä Iisvesi-Posse Ja Vihreän Aarteen Metsästys-sarja. Sarjan kaikki jaksot löytyvät Facebook- ja Instagram-tileiltämme.
