Yhdessä paremmiksi – Iisveden Metsä Oy lanseerasi yhtiön arvot
Sahan ääni pauhaa, kun kuusitukki virtaa kuorittuna sahauslinjastoon. Pian veistosaha pyöräyttää lautaa, joka on tehty prikulleen myyntitilauksessa lukeviin erikoismittoihin. Millaista on Iisveden Metsä Oy:n sahurin arki?

Mittatilaustyötä puolen millin tarkkuudella

Jani Silkkola tervehtii terämiehen kopilla kädellään uteliasta kulkijaa. Hänen normaali työpisteensä on hallin toisesta päästä löytyvä sahurin koppi, mutta nyt hän on tuuraamassa parasta aikaa terämiehen kesälomaa.

Keskittynyt haukankatse on teräholkkien ja terien asetuksissa. Tarkistus koneen näytöltä ja pian oikeat palaset löytävät toisensa. Kaikki on valmiina työstöön.

Piti hieman tehdä korotuksia jakopaloihin, Jani huikkaa.

Terien asetukset ja reagointikyky ratkaisevat paljon, kuinka hyvin asiakkaan toiveeseen pystytään vastaamaan.

Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten, sahatavaran vaatimukset eivät olleet läheskään yhtä tiukkoja. Nyt tilaaja odottaa poikkeuksetta parasta mahdollista lujuutta, täsmällistä sopivuutta ja kaunista ulkonäköäkin.

Meillä on olemassa koneella sahauslistat, joiden mukaan terät säädetään ja tavaraa sahataan. Sahaus voidaan suorittaa jopa 0,5 millimetrin väleillä. Joskus ihan miettii, mikä järki siinä on. Mutta kyllä siinä on. Erittäin suurikin, Silkkola kuvailee pikkutarkkuutta pieni virne suupielessä.

Jos puolikasta milliä mallaa sormien välillä, etusormi ja peukku eivät paljon toisistaan irtoa. Hieman kauempaa, eroa ei voi edes silmällä havaita!

Iisveden Metsä Oy | SoMe reality

Kuinka nopeasti toiveisiin voidaan terien säädön puolesta reagoida?

Yleensä säädöt tiedetään yhden päivän varoitusajalla. Meidän tavassamme on se hyvä puoli, että valmistettavalle tavaraerälle on ostaja valmiiksi tiedossa. Eli ensin myydään ja sitten vasta tehdään. Pienimmillään teemme vaikka yhden kuorman, jos se on asiakkaan tarve, Silkkola kuvaa toimintatapaa.

90-luvun lama-aika aloituspotkuna sahurin uralle

Jani Silkkolan tie Iisveden Metsä Oy:n sahurin koppiin sai alkusysäyksen, kun 90-luvulla talonrakennuspuolen työtilanne notkahti. Jani oli juuri samoihin aikoihin valmistunut alan koulusta.

Päädyin ensin Keitelepohjassa sijainneelle parrusahalle kuorintahommiin. Sitten Timber Team (eli nykyinen FM Timber Oy) perusti uuden sahalaitoksen Pihtiputaalle. Kävin sahausalan ammattitutkinnon samalla, kun siellä sitä sahaa rakennettiin, Jani muistelee.

Keski-Suomen visiitti jäi neljän vuoden mittaan. Sitten veri veti takaisin Savoon ja Finland Laminated Timber Ltd:n liimapalkkitehtaalle, joka toimii Iisveden Metsä Oy:n naapurina ja toisena lähiseudun suurtyöllistäjänä.

Sahuri ja terämies toimivat työparina. Sahurin työ on teollisella sahalla hyvin pitkälle prosessien valvontaa. Janin työura Piimän sahalla alkoi vuonna 2015.

Terämiehen kanssa olemme siitä lähtien yhdessä kehittäneet prosesseja paremmiksi. Meidän pääasiallinen terätoimittajamme Keski-Euroopasta on ollut tosi aktiivisesti mukana kehittämässä meille sopivimpia teriä, Silkkola antaa kiitosta työparilleen ja yhteistyökumppanille.

Jani mainitsee, että Iisveden Metsä Oy oli terätoimittajan ensimmäinen sahateollisuuden asiakkuus. Oppimista on tapahtunut paljon puolin ja toisin.

Vaikka Jani Silkkola tunnetaankin työporukassa lupsakkana huumorimiehenä, niin yhdestä asiasta hän ei vitsaile:

Me haluamme muuttaa täällä käsityksiä koko tästä sahaamisesta. Siksi olemme valmiita kokeilemaan uusia ideoita.

Tossu näppeihin ja pallo maaliin

Silkkola on kotoisin Vesannolta. Paikkakunnalta, joka tunnetaan myös Reiskafutiksen MM-kisapaikkana.

Se on hupaisaa puuhaa. Kerran päätin potkaista puolesta kentästä. Tossu lähti jalasta. Maalivahti sai kyllä tossun kiinni, mutta pallo livahti olkapään vierestä maaliin, Silkkola muistelee naureskellen.

Onkohan tällainen ”MM-futis” suomalaisten itse itselleen petaama bravuurilaji? Jania kysymys huvittaa.

Kyllä se saattaa olla. Virosta tulee kyllä yllättävän kovia joukkueita. Muuten osallistujat ovat ympäri Suomen. Hopea on toistaiseksi paras saavutus Kerkonkosken porukallemme. Olisi mukava pelata joskus finaalissa toista rautalampilaista joukkuetta vastaan, Jani toteaa.

Liikuntaharrastukset ovat Janille muutenkin tärkeitä. Parasta hänen nykyisellä asuinpaikkakunnallaan eli Rautalammilla ovat lukion punttisali ja savolaiset immeiset.

Nuorempana juoksin kilpaa. Tykkään juosta kesällä, hiihtää talvella ja retkeillä. Etelä-Konneveden kansallispuisto tarjoaa hyviä juoksuhetkiä, josta ei kommelluksiakaan puutu, Jani listaa.

Jani Silkkolan työ on vahvasti mukana ruudulla myöhemmin syksyllä julkaistavassa reality-videosarjassa, joka esitetään Iisveden Metsä Oy:n sosiaalisen median kanavissa.

Seuraavaa Piimäpostia odotellessa, lue mitä sahan lastauskentällä trukkia ajavan Kalle Hännisen työ pitää sisällään.

Ota meidät seurantaan Instagramissa ja Facebookissa.